1/13Tässä kun työkuvioiden osalta on hiljaisempaa, niin on aikaa ajatella vähän kaikenlaista, kuten laiskuutta.

3/13
Laiskuus voi olla myös selittävänä mekanismina kivun pitkittymisessä tai sille, ettei tehty treeni kuitenkaan tuota tuloksia, sillä ihmismielen laiskuus treenatessa voi myös ilmentyä kärsimättömyytenä, jolloin halutaan nopeasti isot tulokset, ja sitä kautta usein myös isot tai vähintäänkin motivaation notkahtamisen, kun kaikkea ei saatukaan heti.

4/13
Laiskuutta pyritään korvaamaan suorittamisella, mutta mikäli palautumista aletaan suorittamaan, jää palautuminen toteutumatta. Palautuminen fyysisen harjoittelun näkökulmasta ei kuitenkaan aina tarkoita sohvalla makoilua tai nukkumista, vaan se voi olla myös aktiivista lepoa eli kävelyä tai muuta matalatehoista aerobista harjoittelua, joogaa, venyttelyä, sienestystä tai vaikka shoppailua IKEAssa näin muutamia esimerkkejä tarjotakseni.

5/13
Laiskuus palautumisessa voi näkyä myös aktiivisuusrannekkeiden tai hyvinvointisormuksien käytöllä: ei jakseta seurata omaa jaksamista, joten ulkoistetaan se teknologiselle apuvälineelle. Nämä kuitenkin ovat parhaimmillaankin luotettavuudeltaa auttavia, mutta osa käyttäjistä lukee ja noudattaa laitteen antamia ohjeita pilkulleen.

6/13
Tämä laiskuus näkyy kaikessa mitä teemme ja siinä, miten teemme asioita. Autoistunut arki on ajanut useat meistä siihen keinotekoiseen todellisuuteen, että lapset kuskataan autolla harrastuksien pariin, vaikka vanhemmat saisivat hetken omaa aikaa sillä, että lapset menisivät sinne omin voimin. Suurin osa lasten harrastuspaikkojen läheisyydessä olevasta autoliikenteestä muodostuu saattoliikenteestä, joten huolesi liikenneturvallisuudesta on todennäköisesti itsesi aiheuttamaa.

7/13
Lapset oppivat lähes kaiken esimerkkien kautta, joten oli kyseessä sitten lapsen kävely, ruokailutottumukset, ruutuaika tai arkiliikkuminen, löytyy syy tähän hyvin usein vanhemman peilikuvasta. Mikäli lapset viedään autolla kaikkialle, he oppivat liikkumaan autolla kaikkialle. Samalla he myös oppivat kuinka arki aikataulutetaan autolla liikkumisen ympärille (liian tiiviisti).

8/13
Kuinka heidät tämän jälkeen saataisiin opettelemaan aktiivisempi arki, joka takaisi heille paremman terveyden iän karttuessa. Tämä on dilemma, jonka parissa koko fysioterapeuttien ammattikunta jo vuosikymmeniä paininut. Kaikkien mediassa esitettyjen poppakonstien sijaan ratkaisu todella moneen elintapasairauteen on kuitenkin laiskuuden välttäminen ja samalla myös hitaampi arki, eli kaikkea ei kannata ajatella lyhytjänteisen tehokkuuden tavoittelun kautta.

9/13
Tänään säästetty minuutti voi olla tunti pois jostain muualta. Vastaavasti työmatkapyöräilyä tai -kävelyä voi ajatella siitä kulmasta, ettei ole pakko lähteä erikseen lenkille tai salille jos olet jo aktiivisesti liikkunut töihin.

10/13
Olemme myös tottuneet viimeisen 10-15 vuoden aikana siihen, että kaikki ihmiset ovat tavoitettavissa samassa paikassa (sosiaalinen media), joka aiheuttaa esimerkiksi laiskuuden markkinoinnissa. En vähättele markkinointityöntekijöitä, sillä olen itsekin kyseistä työtä aikanaan tehnyt, mutta vastustan nykyistä tapaa tehdä markkinointia.

11/13
On totta, että markkinointi pitää toteuttaa siellä missä ihmiset ovat, mutta nykymaailmassa ihmiset ovat myös hyvin usein siellä, missä markkinointi tapahtuu ja tämä luo erilaisia haasteita siinä, missä se luo uusia mahdollisuuksia. Tämä toimintatapa myös alkaa pitkittyessään vähentämään mainonnan tavoittavuutta ja vaikuttavuutta.

12/13
Laiskuus voi näkyä myös siinä, ettei sitä ensimmäistä aikaa välttämättä saada varattua hammaslääkäriin, fysioterapiaan tai jumppatunnille. Tällä hetkellä monella on kuitenkin myös taloudellisia haasteita, jotka tekevät joillekin meistä mahdottomaksi tai lähes mahdottomaksi ulkopuolisen avun hankkimisen oman hyvinvoinnin tueksi.

1/13
Tässä kun työkuvioiden osalta on hiljaisempaa, niin on aikaa ajatella vähän kaikenlaista, kuten laiskuutta. Päättäjät ja johtajat tykkäävät ainakin median mukaan syytellä eri ihmisryhmiä laiskuudesta kuitenkaan tekemättä asialle varsinaisesti yhtään mitään - eli olemalla laiskoja. Arkityössäni tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapeuttina toistan lähes mantramaisesti jokaiselle asiakkaalleni, että ihmismielen lisäksi myös ihmiskeho on laiska, niin hyvässä kuin pahassa.

@VsQ Päättäjistä puheenollen, osa myös aktiivisesti ruokkivat ja hyödyntävät tätä ajattelemisen laiskuutta tarjoamalla monimuotoisiin ja vaikeisiin asioihin varsin yksinkertaisia ratkaisuja kaiken ratkovina megakeinoina.