1/12 Töissä tulee aika paljon altistuttua erilaisille tekoälymyllerryksille.

@muep @kaarne @aqunt todellisia ympäristövaikutuksia ei hinnoitella mukaan, jos ei tarvitse, se ei ole liiketoiminnalle kannattavaa. Kaikki negatiiviset ympäristövaikutukset kun ei tuotannossakaan aivan välittömästi näy kuluina. Puiden hakkaamiselle on tietty hinta, mutta mikä se hinta lopulta on avohakkuun jälkeen? Eläinteollisuudesta tulee kaikenlaisia päästöjä, joille ei ns. voi mitään, mutta ne silti vaikuttavat ympäristöön, vaikkei juuri niiden tuottamiseen erikseen kulu rahaa.

Biodieselin alkuperä ei tullut puheeksi.
Tosin arvelen kyseisen datakeskuksen energiakulujen olevan varsin pieni osuus sieltä myytävästä lisäarvosta, joten on "varaa" tehdä asiat kirkasotsaisesti verrattuna "halpaa vps- ja gpu-tuntihotellia SaaS-tarjontaan" vaihtoehtoon.
@karppinen @kaarne @aqunt @muep

@diiccix @muep @aqunt Niin, Suomeen ja muuallekin tarvittaisiin se maankäytön muutosmaksu tai todellista haittaa vastaava luontohaittavero. Niin kauan kuin haitan aiheuttaminen ei maksa mitään, perseily jatkuu. Maankäytön muutoksen lisäksi pitää laskea hinta myös heijastevaikutuksille: esim. sähkösyöpön datakeskuksen vaikutuksiin kuuluu lintukuolemat ja hyönteisten väheneminen tuulivoimala-alueilla.

@diiccix @kaarne @aqunt olen mielestäni ihan suhteellisen hyvin tietoinen, että moni ympäristövaikutus on hinnoittelematta ja olisi syytä hinnoitella.

Itse en ole maankäytön suunnittelija enkä poliitikko, katson asiaa siitä kulmasta mihin voin vaikuttaa. Tässä minusta on aika selvä, että pienempi määrä käyttöä liittyy suoraan pienempään ympäristökuormaan.

Jotta voi tehdä mielekkäitä tulkintoja siitä, mikä it-infran käyttö on pientä tai suurta, tarvitsee olla joku mittari.

@puhuri @aqunt @muep Palmuöljyhän on yleisesti ottaen biodieselin tärkeimpiä raaka-aineita, ja sen tuotanto ei ole kestävää missään vaan kiihdyttää sekä metsäkatoa että ilmastonmuutosta. Jos biodieseliin mainostetaan käytettävän elintarviketuotannon jätettä, saa olla tosi tarkkana, sisältääkö tää myös palmuöljyn tuotannossa syntyvää jätettä.

@muep @diiccix @aqunt Nythän Suomessa on juuri julkaistu työkaluja luontojalanjäljen laskentaan. Helppoa sekään ei ole, ja laskennassa on aina omat kommervenkkinsä – hiilijalanjälkilaskentaa tehdessä tuli nähtyä, miten scope 3 -päästöjen rajauksilla laskennassa voidaan vaikuttaa lopputulokseen huomattavasti. Mutta laskentatyökaluja täytyy silti yrittää kehittää kaikkiin ympäristöhaittoihin ja -hyötyihin.

@muep Tällaiset laskelmat on aina mielenkiintoisia. Ja asiaa voisi lähestyä myös toisesta suunnasta.

Gartner arvio joku kk sitten, et 2030 dadacenterit vie sähköä 980 TWh ja siitä 44% on kielimallien tarpeisiin. Tämä olisi 431 200 000 MWh ja jos MWh keskihinta olis vaikka 70€ ja tekoälyllä käyttäjiä 6 Mrd niin kustannus olisi noin 5 euroa käyttäjää kohti joka tunti pelkälle energian hinnalle.

@muep Ja saman Gartnerin jutun mukaan 2025 kielimallien sähköntarve on 93TWh jonka kustannus olis samalla kaavalla taas 6mrd käyttäjällä käyttäjää kohti noin euron tunnissa. Eli pakkohan tässä mun laskelmassa on jonkun kustava ja tosi pahasti, kun toi ero on niin valtava. Ei kukaan yksityinen maksa 25€ päivä näiden mallien käytöstä.

@mve yksi tekijä voisi olla, että noissa rajapintojen ja tuotteistetumpien palveluiden loppukäyttäjien laskuissa ei ehkä tällä hetkellä näy valtavasti uusien mallien koulutus, mikä siihen valmiin mallin ajamiseen verrattuna aika energiaintensiivistä.

Nythän siellä on kuitenkin sitä sijoittajien rahaa sisässä pipona, ja sillä sitten koetetaan tuottaa kaikenlaista semmoista minkä odotetaan tuottavan vasta myöhemmin, kun se on ensin kehitetty valmiiksi.

Ei välttämättä selitä koko eroa

@mve tuommoista kymmenien eurojen päivähintaakin olen kuullut joidenkin maksavan ainakin hetkittäin, mutta toki se on aika erikoistapaus että niin käy. Systeeminlaajuisesti keskimääräinen rahavirta per käyttäjä on varmasti paljon, paljon alempi

@muep Ja sekin pitäis huomioida, noissa mun laskuissa on vaan energian hinta. Ei sähkön siirtoa, veroja, dadakeskuksen rakentamista, tarvittavia laitteita, työntekijöiden palkkoja, mallien koulutuksen kuluja jne.

Ne pitää myös saada laskutettua asiakkailta ja mä en saa tuota yhtälöä millään päässäni kannattavaksi. Sijoittajat tulee vielä menettämään tän takia satoja miljardeja rahaa lähivuosina.

@muep @mve Lähtisin kanssa lähestymään asiaa ennemmin tuolta ylätasolta kuin kuluttajapuolelta. En usko että kielimallien rajapintoihin käytetty euro on millään lailla tällä hetkellä vertailukelpoinen muiden pilvipalveluiden eurojen kanssa. Microslopin toimarikin taisi hetki sitten varoitella siitä että jos kohta ei onnistuta kehittämään näille jotain tuottoisaa käyttöä, niin sosiaalinen ja taloudellinen oikeutus menee alta.

GPT:n kallein yksittäislisenssi taitaa olla 230 euroa (tai dollaria) kuussa, Claudella satanen. Eli hyvinkin on ihmisiä, jotka käyttävät kymppejä päivässä.
Office 365 taitaa olla enimmillään 200 euroa /vuosi (ehkä jotain extraa lisälevytilasta ja copilotista jos paljon käyttää).
@muep @mve

@puhuri @muep Tuo suurinkaan kuukausihinta ei kata edes nyt noilla mun luvuilla edes energian osuutta hinnoista.

Nuo aiemmat laskut pitäisi siis olla ihan oikein ja se mikä voi muuttua on kulutus ja megawattitunnin hinta.

@jruoh @mve minun odotus olisi, että se on rajatussa määrin vertailukelpoinen. En pidä selvänä että niistä jää tarjoajalle voittoa vastaavasti kuin perinteisempien laskentapalveluiden käytöstä, mutta olettaisin että nykyiset hinnat on semmoisia, mistä viimeistään maltillisilla hinnankorotuksilla mallin tarjoaja voisi odottaa pääsevänsä voitolle.

Toki voin olla tästä ihan väärässäkin, ja sitten todnäk tulee aika hulina, kun porukan on pakko suunnittella bisnesmallinsa kiireessä uusiksi.

Jännä olisi tietää, moniko noista premium-maksajista oikeasti on tuottoisia (varmaan osa, koska markkinointi "netflixin katsomiseen tarvitset 1000 Mbit/s liittymän") ja monellako niistä tulee takkiin. Sama tietysti edullisimmissakin luokissa – paitsi, että 0 € kategoria tuottaa varmasti tappiota. En usko mainosten kuittaavan edes osaa.
@mve @muep

@karppinen Tähän huomiona, että kun puhutaan jäte- ja tähderaaka-aineista, puhutaan mm. palmuöljytisleestä, jota siis syntyy palmuöljyn tuotannossa.

Suomessa se on luokiteltu jätteeksi, esim. Ruotsissa puolestaan sivutuotteeksi. Se on myös itsenäinen raaka-aine, jolla palmuöljy voidaan korvata monessa käyttötarkoituksessa. Jätteeksi luokittelemalla sen verokohtelu on kuitenkin erilainen, ja voidaan esim. mainostaa tuotteen olevan 100 % jätteistä valmistettu.

@puhuri @kaarne @aqunt @muep

@kaarne Olen tätä aiemminkin sanonut, mutta kinkkutemppu on kyllä yksi mahtavimpia propagandakampanjoja tällä saralla. Siinä kätevästi viherpestään joulukinkkua ja samalla synnytetään mielikuva, että tällaisilla maitopurkin pohjalle kerättävillä paistorasvajäänteillä ajettaisiin mittaviakin kilometrimääriä. @puhuri @aqunt @muep

@muep Tuolta löytyi jotain kohtuu tuoretta tietoa. Eli mediaaniarvio GPT-5:n operaationaalisesta tuloksesta -11 %, tuohon sitten mallien koulutus, tutkimus ja tuotekehitys päälle.

Mulla ei riitä kompetenssi arvioimaan, onko tuo paljon vai vähän.

https://epoch.ai/gradient-updates/can-ai-companies-become-profitable

@mve

@jruoh @mve äkkiseltään silmäilemällä tuosta tuli vaikutelma, että valmiin mallin operointi rahaa vastaan on ihan positiivista tulosta tekevä asia, vaikka ei varsinkaan GPT-5:n lyhyen elinkaaren aikana ehdi kattaa tuotekehityksen kuluja.

Odottaisin että jos/kun tämä nykyinen kielimallikupla lopulta räpsähtää, niin näitä valmiiksi kehitettyjä malleja voi kuitenkin jäädä käyttöön siinäkin tapauksessa, että tuotekehitysmiljardeja ei enää sijoittajilta irtoa.