Tänään aamulla heräsin muistellen eilistä pätkää Alastalon salista: Härkäniemi muistelee, miten syysankeudessa tapasi Alastalon halkovajasta piirtelemässä halkoon ison laivan mallia (joskus 1800-luvun puolimaissa).

Tänään aamulla heräsin muistellen eilistä pätkää Alastalon salista: Härkäniemi muistelee, miten syysankeudessa tapasi Alastalon halkovajasta piirtelemässä halkoon ison laivan mallia (joskus 1800-luvun puolimaissa).

Alastalo oli huomannut, että Bornholmin kohdalla kunnon paatit suuntaavatkin kohti Englantia eikä Lyypekkiä, ja visioi itselleen ja Härkäniemelle uusia paatteja Hullin väylille. Kaveri pitää saada mukaan, koska marjametsälläkin on seuraa ja iloa myös kaverin ämpärin täyttymisestä.

Virkeästi Alastalo myös Malakias Afrodite Härkäniemelle kaavaili jo englannin-tuomisia, joilla tämä houkuttelisi itselleen puolison; mutta tässä asiassa Härkäniemi ei niin osaa ottaa kaveristaan mallia. Joka tapauksessa piti oikein kaivaa karttakirja esiin ja miettiä näitä reittejä. Karttakirja, koska en jaksa kaikkea kaivella koneelta.

Tänään aamulla heräsin muistellen eilistä pätkää Alastalon salista: Härkäniemi muistelee, miten syysankeudessa tapasi Alastalon halkovajasta piirtelemässä halkoon ison laivan mallia (joskus 1800-luvun puolimaissa).

Alastalo oli huomannut, että Bornholmin kohdalla kunnon paatit suuntaavatkin kohti Englantia eikä Lyypekkiä, ja visioi itselleen ja Härkäniemelle uusia paatteja Hullin väylille. Kaveri pitää saada mukaan, koska marjametsälläkin on seuraa ja iloa myös kaverin ämpärin täyttymisestä.

Virkeästi Alastalo myös Malakias Afrodite Härkäniemelle kaavaili jo englannin-tuomisia, joilla tämä houkuttelisi itselleen puolison; mutta tässä asiassa Härkäniemi ei niin osaa ottaa kaveristaan mallia. Joka tapauksessa piti oikein kaivaa karttakirja esiin ja miettiä näitä reittejä. Karttakirja, koska en jaksa kaikkea kaivella koneelta.

@anulahtinen vähä jää vielä lyhkäisiksi nuo lauseet Volteriin verrattuna, mutta sanasto vei jo suoraa Alastalon notkuville, puolta syltä muita taloja pidemmille lattialankuille.

Tänään aamulla heräsin muistellen eilistä pätkää Alastalon salista: Härkäniemi muistelee, miten syysankeudessa tapasi Alastalon halkovajasta piirtelemässä halkoon ison laivan mallia (joskus 1800-luvun puolimaissa).

Alastalo oli huomannut, että Bornholmin kohdalla kunnon paatit suuntaavatkin kohti Englantia eikä Lyypekkiä, ja visioi itselleen ja Härkäniemelle uusia paatteja Hullin väylille. Kaveri pitää saada mukaan, koska marjametsälläkin on seuraa ja iloa myös kaverin ämpärin täyttymisestä.

Virkeästi Alastalo myös Malakias Afrodite Härkäniemelle kaavaili jo englannin-tuomisia, joilla tämä houkuttelisi itselleen puolison; mutta tässä asiassa Härkäniemi ei niin osaa ottaa kaveristaan mallia. Joka tapauksessa piti oikein kaivaa karttakirja esiin ja miettiä näitä reittejä. Karttakirja, koska en jaksa kaikkea kaivella koneelta.

@anulahtinen mää rupesin tässä miettimään, että miten vanha toi Kielin kanava on. no, uudempi kuin nuo Alastalon isännän suunnitelmat, mutta samoilla mailla oli siihen aikaan jo Eiderjokeen rakennettu kanava, jota pitkin pienemmät purret saattoivat päästä Pohjanmerelle kiertämättä Jyllantia. tiedä sitten olisko Alastalon parkki siitä mahtunut.

@anulahtinen mää rupesin tässä miettimään, että miten vanha toi Kielin kanava on. no, uudempi kuin nuo Alastalon isännän suunnitelmat, mutta samoilla mailla oli siihen aikaan jo Eiderjokeen rakennettu kanava, jota pitkin pienemmät purret saattoivat päästä Pohjanmerelle kiertämättä Jyllantia. tiedä sitten olisko Alastalon parkki siitä mahtunut.

@Stoori Tässähän vasta priki on työn alla, Härkäniemen muisteloissa.

@aqunt Tuo osa kirjasta on aikamoista notkuvaa lankunlaveutta luettavaksi, mutta kuopus on saanut päähänsä lukea kirjaa ääneen, ja pieninä pätkinä kuunnellessa ehtii kaikenlaista mielen muhevaa otsaluun takaisessa koneistossa kolkutella

@aqunt Tuo osa kirjasta on aikamoista notkuvaa lankunlaveutta luettavaksi, mutta kuopus on saanut päähänsä lukea kirjaa ääneen, ja pieninä pätkinä kuunnellessa ehtii kaikenlaista mielen muhevaa otsaluun takaisessa koneistossa kolkutella

@anulahtinen niin, niin tietenkin

@Stoori @anulahtinen Pintapuolisen pähkäilyn perusteella priki olisi voinut mahtua Eiderin kanavaan, tai järkevinä miehinä herrat varustajat olisivat sen sen kokoiseksi rakennuttaneet, jos olisivat sen liiketaloudellisesti parhaaksi nähneet. Mutta parkilla ei olisi ollut sinne enää mitään asiaa.

@saruwine @Stoori Kilpi kirjoitti 70-80 vuoden takaisesta ajasta, joten voi olla, että kanava-asia on mennyt häneltä ohi. Vaikka hän paljon aikaa kaatoikin teokseensa. Täytyy pitää silmällä, tuleeko kirjassa asiasta lisämainintoja. - Tässä huomaa myös, että 2. lukukerta palkitsee (1. kertaa kuunneltiin kirja läpi korona-ajan automatkoilla, vaikka lapset protestoivat "piippuseikkailua"). Saa nähdä, miten pitkälle yläkoululainen jaksaa osin leikillisestä isäkapinasta alkanutta "Alastalon salin ääneenluku" -projektia, nyt olemme päässeet Härkäniemen pohdintaluvussa puolivälistä yli. Nuori polvi tuntuu löytävän paljon hupia Kilven puheesta, mutta vähän eri tavalla kuin varttuneempi.

Tänään aamulla heräsin muistellen eilistä pätkää Alastalon salista: Härkäniemi muistelee, miten syysankeudessa tapasi Alastalon halkovajasta piirtelemässä halkoon ison laivan mallia (joskus 1800-luvun puolimaissa).

Alastalo oli huomannut, että Bornholmin kohdalla kunnon paatit suuntaavatkin kohti Englantia eikä Lyypekkiä, ja visioi itselleen ja Härkäniemelle uusia paatteja Hullin väylille. Kaveri pitää saada mukaan, koska marjametsälläkin on seuraa ja iloa myös kaverin ämpärin täyttymisestä.

Virkeästi Alastalo myös Malakias Afrodite Härkäniemelle kaavaili jo englannin-tuomisia, joilla tämä houkuttelisi itselleen puolison; mutta tässä asiassa Härkäniemi ei niin osaa ottaa kaveristaan mallia. Joka tapauksessa piti oikein kaivaa karttakirja esiin ja miettiä näitä reittejä. Karttakirja, koska en jaksa kaikkea kaivella koneelta.

@anulahtinen Olen joskus miettinyt, kuinka suuresta ja mahtavasta koko pitäjää koskevasta nousukaudesta tässä romaanissa kerrotaan ja kuinka nöyrästi se kerrotaan. Tietenkin tarina perustuu vain löysästi todellisuuteen, mutta yhtymäkohtia on Volter Kilven suvun historiaan ja parkkilaivan rakennukseen Kustavissa
Alueen tilalliset olivat saariston väkenä olleet kalastajia läpi aikojen. Jossain vaiheessa 1800- luvulla kaupunkien porvareiden yksinoikeutta kaupaan purettiin, kauppaa päästiin käymään Tukholmaan ja pian koko Itämeren alueella. Alusten koko kasvoi. Salakuljetustakin harrastettiin. Pitäjässä alkoi olla useampi isäntä myös merikapteeni ja/tai retari. Riskiä jaettiin alusten ristiinomistuksen kautta. Rannoilla oli jo pykätty useampinkin kuunari. Pitäjän tilattomasta väestäkin suuri osa kulki merellä tai osallistui rakentamiseen tai varusteluun.
Parkki oli kaikkien haaveiden täyttymys, sillä aukeaisi koko maailma.
Parkin rakentaminen työllisti koko pitäjää, kirkon menojen yhteydessä kuulutettiin erilaisista työtarjouksista, oli revittävä rivettä ja vuoltava katajatappeja. Hauskaa, että tämä kirjan mukaan alkoi isännästä, joka hämärässä liiterissä veisti koivuhalkoa parkin malliin.
Nöyryyteen toki on syytä, se tulee ilmi tähän kirjaan liittyvästä, voisiko sanoa jatko-osasta: Volter Kilven Pitäjän pienempiä. Siinä on useita toisistaan riippumattomia kertomuksia, joissa sivutaan tämän parkin rakennusta ja sen myöhempiä vaiheita ja ihmisten kohtaloita.
#Volter Kilpi
# Pitäjän pienimpiä

@anulahtinen Olen joskus miettinyt, kuinka suuresta ja mahtavasta koko pitäjää koskevasta nousukaudesta tässä romaanissa kerrotaan ja kuinka nöyrästi se kerrotaan. Tietenkin tarina perustuu vain löysästi todellisuuteen, mutta yhtymäkohtia on Volter Kilven suvun historiaan ja parkkilaivan rakennukseen Kustavissa
Alueen tilalliset olivat saariston väkenä olleet kalastajia läpi aikojen. Jossain vaiheessa 1800- luvulla kaupunkien porvareiden yksinoikeutta kaupaan purettiin, kauppaa päästiin käymään Tukholmaan ja pian koko Itämeren alueella. Alusten koko kasvoi. Salakuljetustakin harrastettiin. Pitäjässä alkoi olla useampi isäntä myös merikapteeni ja/tai retari. Riskiä jaettiin alusten ristiinomistuksen kautta. Rannoilla oli jo pykätty useampinkin kuunari. Pitäjän tilattomasta väestäkin suuri osa kulki merellä tai osallistui rakentamiseen tai varusteluun.
Parkki oli kaikkien haaveiden täyttymys, sillä aukeaisi koko maailma.
Parkin rakentaminen työllisti koko pitäjää, kirkon menojen yhteydessä kuulutettiin erilaisista työtarjouksista, oli revittävä rivettä ja vuoltava katajatappeja. Hauskaa, että tämä kirjan mukaan alkoi isännästä, joka hämärässä liiterissä veisti koivuhalkoa parkin malliin.
Nöyryyteen toki on syytä, se tulee ilmi tähän kirjaan liittyvästä, voisiko sanoa jatko-osasta: Volter Kilven Pitäjän pienempiä. Siinä on useita toisistaan riippumattomia kertomuksia, joissa sivutaan tämän parkin rakennusta ja sen myöhempiä vaiheita ja ihmisten kohtaloita.
#Volter Kilpi
# Pitäjän pienimpiä