Seloste hillopurkin kyljessä: "Aprikoosi ei ole peräisin Saksasta.

@anulahtinen Eihän tossa montakaan maata jää jäljelle sitten...

@anulahtinen „Kennst du das Land, wo die Zitronen blühn?“ — Goethe

@tomminieminen Heh, tuo runo tulikin jotenkin mieleeni, kun maarajausta ihmettelin...

@anulahtinen Minulle tosin ei ensisijainen alluusio ollut runoon vaan sitä lainanneeseen kielifilosofiin J. R. Searleen. Siihen liittyi muistaakseni tarina sotilaista, jotka eivät osanneet saksaa mutta huijasivat ulkoa opitulla lausahduksella.

@anulahtinen Vai olikohan se Austin? Menevät jo hahmot sekaisin, kun tieteen teosta on vuosia aikaa.

@tomminieminen Törmäsin säkeisiin ensi kertaa Louisa May Alcottin tyttökirjaklassikossa, pari vuotta sitten hankin myös Goethen alkuperäisiä runoja saksaksi.

-- Goethella tosin on vähän samaa vikaa kuin ilmeisesti mm. Brechtillä, että kaikki kirjoitukset eivät olekaan hänen alkuperäisiään. Koskenniemi kirjoittaa kirjassaan Kasvoja ja naamioita v. 1931 s. 63, 67, 69 siitä mten Goethe nappasi naisystävän runoja käyttöönsä. (Lainaan vanhaa muistiinpanoani):

"V. 1819 ilmestyi 'Westöstlicher Diwan', ja siitä löysi Marianne von Willemer Goethen runojen rinnalla omat laulunsa, jotka Goethe, ottamalla ne kokoelmaansa, oli tunnustanut omien runojensa vertaisiksi." (Kasvoja ja naamioita 1931, 67).

"... matkalla Heidelbergiin runoilee Marianne kuuluisan kaipuulaulunsa itätuulelle, 'Was bedeutet die Bewegung', jonka Goethe otti myöhemmin omaan kokoelmaansa ja joka hänen runonaan pian saavutti nopean kansansuosion." (63)

Täten siis, jos vain vähän epäreilusti oikaisen Koskenniemen eetosta, "saa Goethen vanhuudenlyriikka todellisen verenkiertonsa" (69).

@anulahtinen mä törmäsin tähän samaan just hiljattain jonkun toisen ainesosan kanssa! Mikä juttu