Suurin osa digipalveluista, sovelluksista ja verkkosivuista perustuvat vapaaehtoisten tekemiin avoimen lähdekoodin kirjastoihin.
-
@rolle paljonkohan ovat microsoftin kaltaiset suljetun koodin puulaakit lobanneet tätä eteenpäin?
Eihän niiden tarvise lobata. Editoivat vaan suoraan hallituksen esitystä teamsissa ylläpito-oikeuksilla. "Ai, näinkö tämä oli kirjoittu. Ihan hyvä kai tämä on, vaikken muista tästä puhutun."
@AlderForrest @rolle -
Suurin osa digipalveluista, sovelluksista ja verkkosivuista perustuvat vapaaehtoisten tekemiin avoimen lähdekoodin kirjastoihin. Avoimen lähdekoodin kehitys on ollut elintärkeää muunmuassa palvelinten, käyttöjärjestelmien ja Internetin itsensä kehitykselle.
Suomesta lähtöisin tai suomalaisen kehittämiä avoimen lähdekoodin keksintöjä ovat mm:
- Linux
- SSH
- Git
- Sailfish OS
- IRC
- Vaadin
- Robot Framework
- InnoDBNyt Suomi haluaa lakiin pykälän, jonka turvin voidaan sakottaa näitä vapaaehtoisia.
"Ehdotetun lain 20 §:ään sisältyy mahdollisuus asettaa uhkasakko avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaavalle (Open Source Software Steward). EU-asetus ei tällaista edellytä, kyse on Suomen omasta tiukennuksesta. Uhkasakko on perusteeton ja haitallinen. Se voi heikentää avoimen lähdekoodin kehittämistä, digitaalista suvereniteettia ja Suomen kilpailukykyä. Suomi lisäisi Suomessa olevien toimijoiden sääntelytaakkaa tavalla, joka ei ole välttämätöntä kyberkestävyyden tavoitteiden saavuttamiseksi."
Sääntö-Suomi yllättää taas. Teen työkseni avointa lähdekoodia, joten tällaiset haitalliset lakiehdotukset eivät hirveästi mieltä ylennä.
Jos voit, allekirjoita vetoomus: https://coss.fi/uutiset/suomi-kiristaisi-avoimen-koodin-saantelya-haitallisesti-vastusta-ylimaaraista-uhkasakkoa/
En lukenut koko prujua läpi, mutta äkkiseltään tuo ”avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaava” näyttäisi rajoittuvan kuitenkin sellaiseen puuhaan, jota tehdään nimenomaisesti kaupallisessa tarkoituksessa?
”Avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaavalla tarkoitetaan asetuksen 3 artiklan 14 kohdan mukaisesti muuta oikeushenkilöä kuin valmistajaa, jonka tarkoituksena tai tavoitteena on järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti tarjota tukea sellaisten tiettyjen digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden kehittämistä varten, jotka luokitellaan vapaiksi ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoiksi ja jotka on tarkoitettu kaupalliseen toimintaan, ja joka varmistaa
kyseisten tuotteiden toimintakelpoisuuden.”Tahtoisi siis sanoa sitä, että vastuusta ei pääse kokonaan eroon sillä, että julkaisee jonkin kirjaston tai komponentin OSS:nä ja perii sen ylläpidosta tai kaupallisesta käytöstä rahaa. Tuolloin pääsisi kuitenkin kevennetyillä vaatimuksilla, jotka on kirjoitettu auki jossain.
Ainakin tuossa lainaamassani tekstissä kohta ”ja tarkoitettu kaupalliseen toimintaan” tekee tässä yhteydessä aika oleellisen ja merkittävän eron kokonaisuuden kannalta. Täytyy toki käydä esitys tarkemmin läpi, mutta äkkiseltään en itse olisi vielä aivan niin huolissani, kuin mitä tänään on keskustelunavauksissa näkynyt.
Se, ettei kaupallista käyttöä ole lisenssiehdoissa kielletty ei mielestäni vielä tarkoita, että komponentti olisi tarkoitettu kaupalliseen toimintaan.
-
En lukenut koko prujua läpi, mutta äkkiseltään tuo ”avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaava” näyttäisi rajoittuvan kuitenkin sellaiseen puuhaan, jota tehdään nimenomaisesti kaupallisessa tarkoituksessa?
”Avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaavalla tarkoitetaan asetuksen 3 artiklan 14 kohdan mukaisesti muuta oikeushenkilöä kuin valmistajaa, jonka tarkoituksena tai tavoitteena on järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti tarjota tukea sellaisten tiettyjen digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden kehittämistä varten, jotka luokitellaan vapaiksi ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoiksi ja jotka on tarkoitettu kaupalliseen toimintaan, ja joka varmistaa
kyseisten tuotteiden toimintakelpoisuuden.”Tahtoisi siis sanoa sitä, että vastuusta ei pääse kokonaan eroon sillä, että julkaisee jonkin kirjaston tai komponentin OSS:nä ja perii sen ylläpidosta tai kaupallisesta käytöstä rahaa. Tuolloin pääsisi kuitenkin kevennetyillä vaatimuksilla, jotka on kirjoitettu auki jossain.
Ainakin tuossa lainaamassani tekstissä kohta ”ja tarkoitettu kaupalliseen toimintaan” tekee tässä yhteydessä aika oleellisen ja merkittävän eron kokonaisuuden kannalta. Täytyy toki käydä esitys tarkemmin läpi, mutta äkkiseltään en itse olisi vielä aivan niin huolissani, kuin mitä tänään on keskustelunavauksissa näkynyt.
Se, ettei kaupallista käyttöä ole lisenssiehdoissa kielletty ei mielestäni vielä tarkoita, että komponentti olisi tarkoitettu kaupalliseen toimintaan.
@jhulkko En haluaisi, että juuri Suomessa vedetään taas jotain mutkia suoriksi, kuten Effin rahankeräyslain suhteen. En tykkää tällaisista lisäpykälistä yhtään, koskivat ne sitten harrastekoodaria tai organisaatiotahoja.
Teen itse voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa yrittäjänä ja käytössä on paljon avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Toki tuotamme myös ilmaisia, avoimia ja julkisia open source repoja, mutta avoimen lähdekoodin ratkaisuja käytetään ja kehitetään myös suljettujen ovien takana. Saamme myös open source -kehitykestä rahaa. Eli mihin raja vedetään? Miksi tällainen rajaava pykälä on tarpeellinen?
-
@jhulkko En haluaisi, että juuri Suomessa vedetään taas jotain mutkia suoriksi, kuten Effin rahankeräyslain suhteen. En tykkää tällaisista lisäpykälistä yhtään, koskivat ne sitten harrastekoodaria tai organisaatiotahoja.
Teen itse voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa yrittäjänä ja käytössä on paljon avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Toki tuotamme myös ilmaisia, avoimia ja julkisia open source repoja, mutta avoimen lähdekoodin ratkaisuja käytetään ja kehitetään myös suljettujen ovien takana. Saamme myös open source -kehitykestä rahaa. Eli mihin raja vedetään? Miksi tällainen rajaava pykälä on tarpeellinen?
@rolle Juu, siis olen osittain kanssasi samassa veneessä kaupallisen OSS kehityksen suhteen, mutta toki merkittävästi pienemmällä osuudella koko liiketoiminnasta.
Toisaalta joudun omissa puuhissa näkemään harmillisen usein myös kolikon kääntöpuolen, jossa Toimija on ottanut puhtaasti selkeästi harrasteena kehitetyn OSS-komponentin osaksi omaa tuotettaan ilman pienintäkään ajatusta kyseisen kompinentin kehityksen tukemisesta. Näissä tilanteissa taas toivoisi, että Toimija joko sopisi ja maksaisi alkuperäiselle tekijälle soveltuvan korvauksen ylläpidosta tai vaihtoehtoisesti ottaisi todellisen oman vastuun kyseisen komponentin käytöstä ja turvallisuudesta nyt ja tulevaisuudessa.
Tällaista taustaa vasten näkisin, että OSS käyttö tulisi olla sillä tavoin sidottuna kaupallisen toimijan vastuisiin, ettei siitä OSS-lisenssin lätkäisemisestä voi syntyä keino vähentää Toimijan omia vastuita tuotteen turvallisuuden varmistamisessa. Laajempaa OSS-yhteisöä kun ei hyödytä myöskään jotku obskuurit random yrityksen tuotteen todella spesifiset kirjastopalikat mistä ei ole varsinaista hyötyä kyseisen muutoin suljetun koodin tuotteen ulkopuolella.
Henkilökohtaisesti minulla ei vielä ole tähänastisen perusteella syntynyt kovin vahvaa kantaa suuntaan eikä toiseen. Täytyy koittaa lukea koko esitys sekä itse direktiivi vielä läpi paremmalla ajalla.
-
@puhuri Totta. Onhan näitä.
-
-
-
Suurin osa digipalveluista, sovelluksista ja verkkosivuista perustuvat vapaaehtoisten tekemiin avoimen lähdekoodin kirjastoihin. Avoimen lähdekoodin kehitys on ollut elintärkeää muunmuassa palvelinten, käyttöjärjestelmien ja Internetin itsensä kehitykselle.
Suomesta lähtöisin tai suomalaisen kehittämiä avoimen lähdekoodin keksintöjä ovat mm:
- Linux
- SSH
- Git
- Sailfish OS
- IRC
- Vaadin
- Robot Framework
- InnoDBNyt Suomi haluaa lakiin pykälän, jonka turvin voidaan sakottaa näitä vapaaehtoisia.
"Ehdotetun lain 20 §:ään sisältyy mahdollisuus asettaa uhkasakko avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaavalle (Open Source Software Steward). EU-asetus ei tällaista edellytä, kyse on Suomen omasta tiukennuksesta. Uhkasakko on perusteeton ja haitallinen. Se voi heikentää avoimen lähdekoodin kehittämistä, digitaalista suvereniteettia ja Suomen kilpailukykyä. Suomi lisäisi Suomessa olevien toimijoiden sääntelytaakkaa tavalla, joka ei ole välttämätöntä kyberkestävyyden tavoitteiden saavuttamiseksi."
Sääntö-Suomi yllättää taas. Teen työkseni avointa lähdekoodia, joten tällaiset haitalliset lakiehdotukset eivät hirveästi mieltä ylennä.
Jos voit, allekirjoita vetoomus: https://coss.fi/uutiset/suomi-kiristaisi-avoimen-koodin-saantelya-haitallisesti-vastusta-ylimaaraista-uhkasakkoa/
@rolle Tää vaikuttaa niin turhalle byrokratialle ja en usko, että Suomi kuitenkaan uskaltaa kellekkään isolle toimialle niitä sakkoja laittaa ja tätä käytetään vaan pienempien toimijoiden kiusaamiseen.
Itseä tässä myös tuo vastuun epämääräisyys on vielä epäselvää. Sanotaan, että Wordpressissä on bugi. Onko siitä vastuussa WordPress Foundation, WordPress Plugarin kehittäjä esim Elementor vai Wordpress sivuja myyvä esim Dude. Vai eikö kukaan näistä?
-
@rolle Jooh, kyllähän tuohon loppujen lopuksi itsekin oman nimensä raapusti.
Mää kyl näen pointin että avoimen softan käyttäjät, jotka eivät välttämättä ole teknisesti lahjakkaita saavat vähän tukevamman vakuutuksen siitä että niitten käyttämien projektien perää katotaan, mut taivuin ny lopuks sille kannalle et ehkä tosta kuitenki o enemmä haittaa ku hyötyä. Plus tosiaan et menee kyllä aika suoraan ton EU:n kirjotusten hengen vastasesti.
@ananas @rolle Yritin kahlata esitystä läpi mutta löyty muuta tekemistä. Sellanen mutu jäi, että esim turvallisuuskartoituksen voi joutua tekemään kehittäjä itse ja en menisi takuuteen etteikö tässä yritetä hyllyttää vastuuta FOSS kehittäjän niskaan, jotta kaupalliset toimijat saa slopata rauhassa.
Oisin kaivannut Cossilta vähän viitteitä, että mistä kohtaa varmentaa väitteet ja miksi ne tulkittaisiin niin. Nyt tätä on vaikeata osimoida.
-
Suurin osa digipalveluista, sovelluksista ja verkkosivuista perustuvat vapaaehtoisten tekemiin avoimen lähdekoodin kirjastoihin. Avoimen lähdekoodin kehitys on ollut elintärkeää muunmuassa palvelinten, käyttöjärjestelmien ja Internetin itsensä kehitykselle.
Suomesta lähtöisin tai suomalaisen kehittämiä avoimen lähdekoodin keksintöjä ovat mm:
- Linux
- SSH
- Git
- Sailfish OS
- IRC
- Vaadin
- Robot Framework
- InnoDBNyt Suomi haluaa lakiin pykälän, jonka turvin voidaan sakottaa näitä vapaaehtoisia.
"Ehdotetun lain 20 §:ään sisältyy mahdollisuus asettaa uhkasakko avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaavalle (Open Source Software Steward). EU-asetus ei tällaista edellytä, kyse on Suomen omasta tiukennuksesta. Uhkasakko on perusteeton ja haitallinen. Se voi heikentää avoimen lähdekoodin kehittämistä, digitaalista suvereniteettia ja Suomen kilpailukykyä. Suomi lisäisi Suomessa olevien toimijoiden sääntelytaakkaa tavalla, joka ei ole välttämätöntä kyberkestävyyden tavoitteiden saavuttamiseksi."
Sääntö-Suomi yllättää taas. Teen työkseni avointa lähdekoodia, joten tällaiset haitalliset lakiehdotukset eivät hirveästi mieltä ylennä.
Jos voit, allekirjoita vetoomus: https://coss.fi/uutiset/suomi-kiristaisi-avoimen-koodin-saantelya-haitallisesti-vastusta-ylimaaraista-uhkasakkoa/
-
R ActivityRelay shared this topic
