Muutama esimerkki, miksi on hienoisia vaikeuksia valita yhtä kuvaa per luontotyyppi, kun kuvan pitäisi edustaa aihetta hyvin ja avautua selittämättä.
-
Muutama esimerkki, miksi on hienoisia vaikeuksia valita yhtä kuvaa per luontotyyppi, kun kuvan pitäisi edustaa aihetta hyvin ja avautua selittämättä.
Otetaan vaikka letot, Hämeessä harvinainen suotyyppi, kohteita tosi vähän. Luulis olevan helppoa. Mutta mikä kuva valitaan? Saraikkoinen kuivahko letto(räme), rimpiletto, lähdeletto, rantaletto?
-
Muutama esimerkki, miksi on hienoisia vaikeuksia valita yhtä kuvaa per luontotyyppi, kun kuvan pitäisi edustaa aihetta hyvin ja avautua selittämättä.
Otetaan vaikka letot, Hämeessä harvinainen suotyyppi, kohteita tosi vähän. Luulis olevan helppoa. Mutta mikä kuva valitaan? Saraikkoinen kuivahko letto(räme), rimpiletto, lähdeletto, rantaletto?
Taikka harjumetsät? Nehän ainakin on helppoja?
No, se vähän riippuu. Mäntyvaltaisten valorinteiden lisäksi harjuilla on reheviä kuivia lehtoja, varjorinteillä on omat erityispiirteensä, ja ennallistamispoltetut kuviotkin on edelleen harjumetsiä. Lisäksi olisi äärevimpien harjunlakien kuivat, jo karukkokankaan piirteitä saavat männiköt poronjäkälineen ja ihmistoiminnan jäljiltä erittäin katajaiset rinnemetsät.
-
Taikka harjumetsät? Nehän ainakin on helppoja?
No, se vähän riippuu. Mäntyvaltaisten valorinteiden lisäksi harjuilla on reheviä kuivia lehtoja, varjorinteillä on omat erityispiirteensä, ja ennallistamispoltetut kuviotkin on edelleen harjumetsiä. Lisäksi olisi äärevimpien harjunlakien kuivat, jo karukkokankaan piirteitä saavat männiköt poronjäkälineen ja ihmistoiminnan jäljiltä erittäin katajaiset rinnemetsät.
Tai miten esitetään lähde yhdellä kuvalla? Näissä kaikissa on lähde, ja ne ovat ihan yhtä paljon lähteitä, vaikka todennäköisesti useimpien mielestä vain yksi näistä näyttää siltä. Tekis mieli ihan piruuttaan valita epämääräisimmän mämmin kuva, joka omasta arkistosta löytyy.
-
R ActivityRelay shared this topic