@jkanttil @msaari @rpsu @jnazarene @otustin wow, kiitos! Ensivuonna tulee 20 vuotta täyteen ylläpitotiimissä. 🫡

@jarizleifr Jep! En toki itse kauhean tiheällä kammalla ole seurannut, mutta onko tullut vastaan akatemian puolelta tutkimusta liittyen yhteiskuntarakenteellisiin vaikutuksiin mitä hypoteettinen ”tietotyön industrialismin vallankumous” toisi mukanaan?

IMO se on aika selvää, että nykyisellä kehitystahdilla ja $$$ panostuksen määrällä jonkinlaista pysyvää muutosta tietotyön kentällä tapahtuu väistämättä. Oleellisin kysymys on kuinka paljon jäljessä regulaation tarve ja yhteiskuntaan aiheutuvat vaikutukset tulee huomatuksi saati huomioiduksi.

Nimenomaisesti tässä kohti akatemia ja humanistiset tieteet olisi se luontaisin taho tuottamaan tarvittavaa tietoa, jotta yhteiskunnan kannalta pahimmilta kämmeiltä olisi edes teoriassa mahdollista välttyä.

Yrityskentästä itsestään yhteiskuntavastuuta saati itsereflektioa on turha odottaa ennen kuin sen puuttumiselle löytyy riittävän selkeä ja yksiselitteinen hintalappu.

(Vink. Vink. Regulaattorit.. kapitalistisessa yhteiskuntamallissa yrityksiä ihan aikuisten oikeasti ohjataan ylhäältäpäin euroilla, ei millään muulla. Kuinka monta vuosikymmentä lisää tämän sisäistäminen vielä vaatii?!)

Hei kanssaihmiset! Kansalaisaloite korjauspalveluiden ALV-kannan alentamisesta olisi syytä saada eduskunnan työpöydälle: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15768

Saa suorittaa! Jakakaa eteenpäin ja pitäkää meteliä siinä määrin, että tulee hoidetuksi!

Clear morning sky in Oulu today. Decided to photograph a slice of history visible in the city landcape momentarily, only to be hidden again by the new construction on the lot. #oulu

Kansalaisaloite digitaalisen itsenäisyyden varmistamiseksi. Olkaa hyvät ja suorittakaa vaadittavat click-ops -riitit asian edistämiseksi:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/16691

#kansalaisaloite #suvereniteetti #allekirjoita

@cos @juristi Niin no. Pörssisähkö on yleensä tilastollisesti pitkällä aikavälillä edullisempi vaihtoehto myös ilman kulutuksen säätöä sähkön hinnan mukaan. Näiden kahden tai kolmen kalliimman kuukauden hintapiikki tasoittunee sitten lopun vuoden huomattavasti matalammilla hinnoilla. ‍️

Ja tuo tammikuun keskihinta ei oikeasti ole lopulta edes niin kauhean paha piikki kokonaisuuteen nähden.

Itse olen tehnyt toistaiseksi sen valinnan, että maksan sähköstä kokonaisuutena vuositasolla enemmän, mutta hintavaihteluista ei tarvitse välittää. Pörssisähköön siirryn sitten joskus, kun kotiautomaatio on sillä tasolla että kukutuksen optimointi tapahtuu itsestään ilman jatkuvaa kyttäämistä.

@cos Onko tuo siis kuukauden keskihinta? Pelkkä sähkö vai kaikki kWh sidonnaiset kulut?

@rolle Juu, siis olen osittain kanssasi samassa veneessä kaupallisen OSS kehityksen suhteen, mutta toki merkittävästi pienemmällä osuudella koko liiketoiminnasta.

Toisaalta joudun omissa puuhissa näkemään harmillisen usein myös kolikon kääntöpuolen, jossa Toimija on ottanut puhtaasti selkeästi harrasteena kehitetyn OSS-komponentin osaksi omaa tuotettaan ilman pienintäkään ajatusta kyseisen kompinentin kehityksen tukemisesta. Näissä tilanteissa taas toivoisi, että Toimija joko sopisi ja maksaisi alkuperäiselle tekijälle soveltuvan korvauksen ylläpidosta tai vaihtoehtoisesti ottaisi todellisen oman vastuun kyseisen komponentin käytöstä ja turvallisuudesta nyt ja tulevaisuudessa.

Tällaista taustaa vasten näkisin, että OSS käyttö tulisi olla sillä tavoin sidottuna kaupallisen toimijan vastuisiin, ettei siitä OSS-lisenssin lätkäisemisestä voi syntyä keino vähentää Toimijan omia vastuita tuotteen turvallisuuden varmistamisessa. Laajempaa OSS-yhteisöä kun ei hyödytä myöskään jotku obskuurit random yrityksen tuotteen todella spesifiset kirjastopalikat mistä ei ole varsinaista hyötyä kyseisen muutoin suljetun koodin tuotteen ulkopuolella.

Henkilökohtaisesti minulla ei vielä ole tähänastisen perusteella syntynyt kovin vahvaa kantaa suuntaan eikä toiseen. Täytyy koittaa lukea koko esitys sekä itse direktiivi vielä läpi paremmalla ajalla.

@rolle @mustikkasoppa

En lukenut koko prujua läpi, mutta äkkiseltään tuo ”avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaava” näyttäisi rajoittuvan kuitenkin sellaiseen puuhaan, jota tehdään nimenomaisesti kaupallisessa tarkoituksessa?

”Avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaavalla tarkoitetaan asetuksen 3 artiklan 14 kohdan mukaisesti muuta oikeushenkilöä kuin valmistajaa, jonka tarkoituksena tai tavoitteena on järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti tarjota tukea sellaisten tiettyjen digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden kehittämistä varten, jotka luokitellaan vapaiksi ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoiksi ja jotka on tarkoitettu kaupalliseen toimintaan, ja joka varmistaa
kyseisten tuotteiden toimintakelpoisuuden.”

Tahtoisi siis sanoa sitä, että vastuusta ei pääse kokonaan eroon sillä, että julkaisee jonkin kirjaston tai komponentin OSS:nä ja perii sen ylläpidosta tai kaupallisesta käytöstä rahaa. Tuolloin pääsisi kuitenkin kevennetyillä vaatimuksilla, jotka on kirjoitettu auki jossain.

Ainakin tuossa lainaamassani tekstissä kohta ”ja tarkoitettu kaupalliseen toimintaan” tekee tässä yhteydessä aika oleellisen ja merkittävän eron kokonaisuuden kannalta. Täytyy toki käydä esitys tarkemmin läpi, mutta äkkiseltään en itse olisi vielä aivan niin huolissani, kuin mitä tänään on keskustelunavauksissa näkynyt.

Se, ettei kaupallista käyttöä ole lisenssiehdoissa kielletty ei mielestäni vielä tarkoita, että komponentti olisi tarkoitettu kaupalliseen toimintaan.