Taas yksi monista masentavista kolumneista, joissa toimittaja kertoo kielimallin käytöstään. Tää peli on tosiaan hävitty. Puolison kanssa juuri mietittiin, että tuota sparraamisen käsitettä, jota niin hanakasti käytetään tässä kontekstissa, pitäisi jotenkin avata. Mitä kaikkea se koskee ja mitä kaikkea se itse asiassa on. Tulee aina sellainen fiilis, että se jotenkin tekee hyväksyttävämmäksi (sparraaminen = taitojen parantaminen harjoittelemalla) menetelmän, joka itse asiassa nimenomaan rikkoo sekä ajattelun että kirjoittamisen prosessit. Mutta joo, olen jauhanut tästä tuhat kertaa.
Lappalainen puhuu kolumnissaan myös paljon hypetetyistä agenteista: "Agentti on tekoäly, joka ei vastaa vaan tekee asioita automaattisesti." Tämän jälkeen tulee jonkinlainen myönteinen visio siitä, mitä agentti voisi tarkoittaa toimitustyössä. Itse mietin agentteja siltä kannalta, mitä Signalin pääjohtaja Meredith Whittaker on niistä todennut (referoin omin sanoin): jotta agentti voi toimia automaattisesti, se tarvitsee pääsyn kaikeen tietoosi, eivätkä ihmiset ymmärrä, mikä massiivinen turvallisuusriski tämä on. Siis jos näistä automaattisista apureista tulee osa jokaisenarkea eikä pelkästään toimittajien ja eri alojen ammattilaisten työprosesseja, olemme kusessa.