@VPSuuronen @Tuumaru @kaarne

Olen miettinyt katsekontaktia vasta aikuisena. Saatan jäädä tuijottamaan, katsoa vuoroin kumpaankin silmään, kunnes huomaan tämän ja itsekseni totean, että on parempi olla katsomatta. Usein katse harhailee, etenkin keskustellessa ja varsinkin kun on useampi ihminen paikalla. Olen havahtunut joitaki kertoja siihen, etten ole tunnin kokouksessa puoleen väliin mennessä katsonut ketään silmiin. Katsekontakti on luontevampi kun olen ensin rauhassa tutkinut toisen kasvot.

Kädet on helpot. Toinen laukun päällä, toinen taskussa. Ilman laukkua ja taskuja on vaikeampi. Saatan puristaa käsiä, käsinojia tai muuta rystyset valkena tai nypin vaatteista jotain tai käsistä, kunnes pitää lopettaa ja pyyhkiä verta pois. Helppoa!

Väsyttää, mutta nukkuminen on tänään ihan tyhmää. Haluan yksin ulos pimeään kävelylle. Haluan köllähtää pienille torkuille hentoon lumisateeseen. Haluan teetä ja paremman maailman. Haluan erilaisen elämän.

@Kata_Pultti

Tuosta: https://eliitin-some.fi/@VPSuuronen/116051355360917187

Laitan nyt vain kysymättä, kun keskustelua on jo useampi päivä avoimesti käyty.

@Kata_Pultti

Olen yrittänyt parhaani. Väsynyt ja vetämätön olo. Pakkanen vaivaa. Nahka ei kestä. Ostin lisää rasvaa. Välillä muistan käyttää. Vuorottainen palelu ja lämpeneminen nukuttaa. Pahinta yhdistettynä syömiseen. Melkein jatkuvasti tekee mieli pientä lämmintä purtavaa ja kahvia ja herkkuja. Löysin suklaata. Nyt olen valittanut tarpeeksi. Syön suklaan pois, ettei sinun tarvitse ajatella sitä. Lähden suihkuun ja sitten nukkumaan.

Ai niin. Olen myös silmäillyt monia aikoja Suurosen suurta autismi/adhd-keskustelua.

@VPSuuronen @raik_su @carto @manna @kaarne @kskehu

Kiitos. Tätä olin itsekin kaivamassa.

@kskehu @VPSuuronen @undefined_variable @helna @manna @kaarne

Melkein pahinta pois heittämisessä on se, että muistaa kaikki tavaransa ja romunsa ja mistä ne on ja missä ne on. Jos heittää jotain pois ja myöhemmin tulee tilanne, jossa jotain mitättömästä romusta olisi hyötyä tai suuri pelastus ja tietää sen olevan ikuisesti poissa. Toiset puolestaan on osa jotain muistoa kaikessa hirveydessään ja turhuudessaan.

@carto @raik_su @manna @VPSuuronen @kaarne

Lasta tutkittaessa hieman varovasti kysyttiin, onko havaintoja että itsessä olisi piirteitä. En sitä silloin osannut heti ajatella, kun kaikki näkemäni oli arkista ja normaalia.

@varpu_talviuni @undefined_variable @VPSuuronen @kskehu @kaarne @manna

Kaikkein kummallisimpana kysymystyyppinä on jäänyt mieleen se kun kysytään havaintona normaalista/epänormaalista. Puolet suvusta on samanlaisia autisteja ja toisen puolelta sitten erilaisia tai enemmän adhd-tyyppejä. Suurin osa kavereista ja tuttavista on jotain samaa sorttia, koska muun tyyppisten kanssa ei vain voi olla. Mistä se normaali pitäisi löytää verrattavaksi?

@raik_su @carto @manna @VPSuuronen @kaarne

Ensimmäisen kerran lapsen asioissa lomakkeisiin tutustuessa hoitaja sanoi alkuun, että ei ole tarkoitus jäädä näitä isommin miettimään, vaan enemmän tuntuman mukaan vastailla. Jälkeenpäin tämä on tuntunut ansalta. Puolisoni kanssa yhdessä melkein kilpaa takerruimme jokaiseen kohtaan ja halusimme tarkennuksia ja esimerkkejä ennen kuin pystyimme vastaamaan.

Uskon asiantuntijan löytävän autismin ja adhd:n, vaikka kyselyiden sijaan täytettävänä olisi hupaisa internet-kysely, kelan kaavake, lottokuponki ja postikortti.

@helna

Siinä on paljon samaa, kuten muissakin uupumusta aiheuttavissa asioissa. Kaikissa tietysti on myös omat piirteensä. Välillä olisi mukava saada lomaa elämästä.

Tänään olen toipunut mm. vanhojentanssiyleisöstä, sen hajuista ja melusta. Myös poikkeavaan päivään liittyvistä liian pitkään epämääräisenä roikkuvista aikatauluista.

@linjaaho

Antimilitaristi
Luonnonsuojelija
Rauhanpuolustaja
Tähdet ja avaruus
Uutisia ikimetsästä
Ydin

@helna

Vaikutus on paljon suorempi ja nopeampi. Tänään n. puoli tuntia aurinkoista maisemaa ohimennen sisältä katseltuna riitti saamaan mielen matalaksi ja väsyneeksi. Loppupäivästä töissä vietin aikaa lähes pimeässä huoneessa. Jännä tunne kun olo helpotti yhtä nopeasti kuin alkoikin.

Pidemmän päälle matala mieli ja väsy tuntuu ihan oikealta masennukselta, joskus synkältäkin. Nykyään sitä on helppo sietää kun tietää milloin ja mistä se tulee ja mihin se menee.

@Kata_Pultti @Janne6nen

Suklaa on loppu. Muiden suklaita kyllä on, mutta niitä ei saa syödä. Tyhmää! Pitää varmaan ostaa taas pieni varasto tummaa sulkaata. Vie suklaanhimon, eikä muutu sokerilla mässäilyksi. Niin aina kuvittelen.

@helna

Tuttu vaiva. En tiedä onko samasta syystä, mutta ajoittuu kevääseen. Lisääntynyt valo, etenkin aurinkoiset päivät, vie jaksamisen. Luonnon herääminen ja ihmisten into ja ylimääräinen energia on välillä lähes tuskaista seurattavaa, kun itse haluaisi kääriytyä pimeään peiton alle. Luulen tässä ainakin osittain kyse olevan siitä, että kaikkea on aivan liikaa.

@quiri

Muuten sama, mutta ilman tuota uutta asiaa. Eikä ehkä noin innoissaan. Karkuun kumminkin.

@raik_su

En ole koskaan ajatellut sanontaa näin. Jatkossa varmaan luvassa pakollisia mielikuvia partaukoista.

Eikö jokaisella tietäjällä ole/ollut enemmän ja vähemmän omat loitsut ja keinot? Voin siis keksiä oman rituaalin ja tietenkin väittää sitä parhaiten toimivaksi.

@raik_su

Minä heti innoissani, että siinäpä vasta hieno taikaliemi pakkasen karkoittamiseksi. Riittääkö glögin laittaminen ulos höyryämään, pitääkö pirskotella ympäriinsä, ehkä lausahtaa jotain?