Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 200 ja uusi ketju

@kaarne Scorpio-alku vie ajatukset heti skorpioneihin, mutta en löydä mitään yhteistä, ehkä kokonaan väärä polku. Scorpius on tähdistö, joten tähtimäinen kukinto...? Ehkä ei.

@Ttso Nimi on Linnén peruja ja sen on arveltu viittaavan kukintojen avautumassa oleviin nuppuihin, joissa muka olisi vähän skorpionin pistimen muotoa.

Mulle läheisin scorpioides on enemmän nimensä näköinen lettolierosammal, Scorpidium scorpioides. Kun sen versot nostavat päätään vedestä, niissä on oikeasti vähän skorpionimaista meininkiä.

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 201

Luhtalemmikkiä näkee lähteiköissä aika usein, ja sen nimilaji Myosotis scorpioides var. scorpioides onkin virallisesti lähdeluhtalemmikki. Suomessa luhtalemmikin on katsottu jakautuvan muunnoksiin, Ruotsissa alalajeihin.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 202

Olikse niin, että oma lähde paras lähde? Parempiakin varmaan kyllä on, ainakin lajien ja laajuuden kannalta, mutta ainakin tihkupinta on tosiaan oma. Aavistelin lähteisyyttä jo ennen kuin jätettiin tarjous myytävästä tilasta, ja tarkempi lajikartoitus sitten vahvisti epäilyn. Kiva pieni ruohokorpi, uhanalaisiakin lajeja, ja nyt pysyvästi suojeltu. Mikään virallinen aineisto ei ymmärrä, että tässä on helokreeni.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 203

Heterahkasammalella (Sphagnum warnstorfii) oli aika päräyttävä ruskameininki toissa syksynä lähteisellä letolla. Paljon muualla tätä ei näekään kuin letoilla, lähteiköissä ja lähteisissä korvissa.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 203

Heterahkasammalella (Sphagnum warnstorfii) oli aika päräyttävä ruskameininki toissa syksynä lähteisellä letolla. Paljon muualla tätä ei näekään kuin letoilla, lähteiköissä ja lähteisissä korvissa.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 204

Pakkasillakin sula lähdenoro virtaa laajan tihkupinnan poikki ja muuttuu välillä useammaksi piilopuroksi maan alla.

Maakuntakaavan luonnoksessa tänne on totta kai merkitty vetyputki, koska näin meillä Kanta-Hämeessä turvataan luonnon monimuotoisuutta.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 205

Paikkatietoanalyysejä valmistellessa käyn läpi paljon vanhoja havaintoja paikoista, joista tiettyä lajia tuskin enää löytyy. Joka kerta tätä harsosammalta moikatessa hiipii mieleen, selaako joku omiakin havaintojani 50–70 v päästä ja harmittelee, että tuollakin joskus vielä kasvoi harsosammal.

Tää esiintymä todnäk. menetetään, koska lähteikkö heikkenee koko ajan. Siellä käynnit on täyttä solastalgiaa, menetetyn paikan kaipuuta jo etukäteen.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 206

Jollain ihmeellä onnistuin kerran löytämään rassisammalen laajoilta rantasoilta, joiden mahdollista lähteisyyttä paikkatietoaineistot eivät auttaneet rajaamaan. Läheltä oli sentään epäilyttävä havainto punakämmekästä mutta sammalista ei mitään tietoa.

Punakämmekän vanhaan kasvupaikkaan ei järkevästi päässyt. Komppasin sitten rantanevaa, ja yllärinä sieltä löytyikin pari pientä kasvustoa rassisammalta. Lähteisyys rajoittui alle 20 neliön alalle.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 207

Tommonenkin kartasta puuttuva hetteikkö ja tihkupinta löytyi viime vuonna. Lähteisyyden ja vähän luhtaisuudenkin indikaattoreita, kirkasvetinen moton tekemään uraan puhjennut allikko, pikku noroja, eikä kartta ja muut aineistot tiedä tästäkään taas yhtään mitään.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 208

Tässä malliesimerkki, miten hakkuissa lähteen vesimuodostuma sinänsä säästyy, mutta lähde-elinympäristö kärsii silti.

Allikon vierestä hakattiin laaja korpi ja kangas, valitettavasti myös tihkupintoja. Allikko jäi ihan hakkuun rajalle. Hakkuuaukon pintavaluntaa tulee lähteeseen maastonmuotojen takia, reunan puusto kärsii myrskyistä, ja kostea pienilmasto kuivuu lähteelläkin. Alle 10 metriä ei nyvvaan riitä suojavyöhykkeeksi.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 209

Tommottistakin hetteistä korpea siellä Riksun dadakiinteistöllä. Tähän kohtaan oli merkitty dadakeskuksen kartoissa vain normaalia rakentamista ilman erityistä maa-aineksen poistoa tai täyttöä, kun korpi on tasamaalla. Vois vaatia kyllä astetta järeämmät perustukset ja kuivatusojat, että pohjavesivaikutteisesta korvesta saa rakennuspaikan.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 210

Isoin näkemäni okralähde laajan tihkupinnan reunassa työntää rautasakkaa luonnontilaiseen puroon. Vähemmän yllättäen puro on luontaisesti ruskeavetinen mutta kirkas.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 211

Virtaava tihkupinta oli sulana kuuden asteen pakkasessa tänään. Myös pohjaveden purkautuminen ympäröivien ojien pohjalle syöpyneistä rei’istä näkyi selvästi: osa ojista oli sulana ja virtasi reippaasti, osa jäässä ja lumen peitossa.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 212

Talvi on se aika, jolloin pohjavesivaikutteisia paikkoja kannattaa etsiä, koska veden liike paljastuu sulakohdista. Tää vaatii kuitenkin sopivaa säätä ja lajiston tsekkauksen sulan maan aikana.

Tässä on kuivatun lähteen jäännökset, joita olen etsinyt, kun ehkä kymmenen metrin päässä tietyt sammallajit on kesäisin juorunneet saavansa pohjavettä jostain. Tässä on nyt se kohta, johon lähdevesiä vielä nousee, vaikka alkuperäinen lähde on hävitetty.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 212

Talvi on se aika, jolloin pohjavesivaikutteisia paikkoja kannattaa etsiä, koska veden liike paljastuu sulakohdista. Tää vaatii kuitenkin sopivaa säätä ja lajiston tsekkauksen sulan maan aikana.

Tässä on kuivatun lähteen jäännökset, joita olen etsinyt, kun ehkä kymmenen metrin päässä tietyt sammallajit on kesäisin juorunneet saavansa pohjavettä jostain. Tässä on nyt se kohta, johon lähdevesiä vielä nousee, vaikka alkuperäinen lähde on hävitetty.

#pienvedet

@kaarne miksi lähde on hävitetty? Eikö se ole lainvastaista?

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 212

Talvi on se aika, jolloin pohjavesivaikutteisia paikkoja kannattaa etsiä, koska veden liike paljastuu sulakohdista. Tää vaatii kuitenkin sopivaa säätä ja lajiston tsekkauksen sulan maan aikana.

Tässä on kuivatun lähteen jäännökset, joita olen etsinyt, kun ehkä kymmenen metrin päässä tietyt sammallajit on kesäisin juorunneet saavansa pohjavettä jostain. Tässä on nyt se kohta, johon lähdevesiä vielä nousee, vaikka alkuperäinen lähde on hävitetty.

#pienvedet

Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 213

Pysytääs hetki vielä talvinäkymissä. Jos on tihkupintalähteet useimmille vaikeita erottaa kesällä, lumisena aikana näissä on vielä vähemmän nähtävää: tasaisia kohtia jossain korven pohjalla, puustoa voi olla tai olla olematta, joskus näkyy vettä mutta usein ei.

Tämmöset pienet sulakohdat pidempään jatkuneilla pakkasilla on tietysti yksi vihje, että hangen alla tapahtuu jotain. Lähdevesi on maasta purkautuessaan noin neliasteista.

#pienvedet

@KallionRosa Sen yli rakennettiin iso tie 70-luvulla. Nykyisin lähteen luonnontilan vaarantamisen kieltää vesilaki, mutta poikkeuslupaa voi hakea ja lupia myös myönnetään.