Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 200 ja uusi ketju
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 203
Heterahkasammalella (Sphagnum warnstorfii) oli aika päräyttävä ruskameininki toissa syksynä lähteisellä letolla. Paljon muualla tätä ei näekään kuin letoilla, lähteiköissä ja lähteisissä korvissa.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 203
Heterahkasammalella (Sphagnum warnstorfii) oli aika päräyttävä ruskameininki toissa syksynä lähteisellä letolla. Paljon muualla tätä ei näekään kuin letoilla, lähteiköissä ja lähteisissä korvissa.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 204
Pakkasillakin sula lähdenoro virtaa laajan tihkupinnan poikki ja muuttuu välillä useammaksi piilopuroksi maan alla.
Maakuntakaavan luonnoksessa tänne on totta kai merkitty vetyputki, koska näin meillä Kanta-Hämeessä turvataan luonnon monimuotoisuutta.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 204
Pakkasillakin sula lähdenoro virtaa laajan tihkupinnan poikki ja muuttuu välillä useammaksi piilopuroksi maan alla.
Maakuntakaavan luonnoksessa tänne on totta kai merkitty vetyputki, koska näin meillä Kanta-Hämeessä turvataan luonnon monimuotoisuutta.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 205
Paikkatietoanalyysejä valmistellessa käyn läpi paljon vanhoja havaintoja paikoista, joista tiettyä lajia tuskin enää löytyy. Joka kerta tätä harsosammalta moikatessa hiipii mieleen, selaako joku omiakin havaintojani 50–70 v päästä ja harmittelee, että tuollakin joskus vielä kasvoi harsosammal.
Tää esiintymä todnäk. menetetään, koska lähteikkö heikkenee koko ajan. Siellä käynnit on täyttä solastalgiaa, menetetyn paikan kaipuuta jo etukäteen.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 205
Paikkatietoanalyysejä valmistellessa käyn läpi paljon vanhoja havaintoja paikoista, joista tiettyä lajia tuskin enää löytyy. Joka kerta tätä harsosammalta moikatessa hiipii mieleen, selaako joku omiakin havaintojani 50–70 v päästä ja harmittelee, että tuollakin joskus vielä kasvoi harsosammal.
Tää esiintymä todnäk. menetetään, koska lähteikkö heikkenee koko ajan. Siellä käynnit on täyttä solastalgiaa, menetetyn paikan kaipuuta jo etukäteen.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 206
Jollain ihmeellä onnistuin kerran löytämään rassisammalen laajoilta rantasoilta, joiden mahdollista lähteisyyttä paikkatietoaineistot eivät auttaneet rajaamaan. Läheltä oli sentään epäilyttävä havainto punakämmekästä mutta sammalista ei mitään tietoa.
Punakämmekän vanhaan kasvupaikkaan ei järkevästi päässyt. Komppasin sitten rantanevaa, ja yllärinä sieltä löytyikin pari pientä kasvustoa rassisammalta. Lähteisyys rajoittui alle 20 neliön alalle.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 206
Jollain ihmeellä onnistuin kerran löytämään rassisammalen laajoilta rantasoilta, joiden mahdollista lähteisyyttä paikkatietoaineistot eivät auttaneet rajaamaan. Läheltä oli sentään epäilyttävä havainto punakämmekästä mutta sammalista ei mitään tietoa.
Punakämmekän vanhaan kasvupaikkaan ei järkevästi päässyt. Komppasin sitten rantanevaa, ja yllärinä sieltä löytyikin pari pientä kasvustoa rassisammalta. Lähteisyys rajoittui alle 20 neliön alalle.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 207
Tommonenkin kartasta puuttuva hetteikkö ja tihkupinta löytyi viime vuonna. Lähteisyyden ja vähän luhtaisuudenkin indikaattoreita, kirkasvetinen moton tekemään uraan puhjennut allikko, pikku noroja, eikä kartta ja muut aineistot tiedä tästäkään taas yhtään mitään.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 207
Tommonenkin kartasta puuttuva hetteikkö ja tihkupinta löytyi viime vuonna. Lähteisyyden ja vähän luhtaisuudenkin indikaattoreita, kirkasvetinen moton tekemään uraan puhjennut allikko, pikku noroja, eikä kartta ja muut aineistot tiedä tästäkään taas yhtään mitään.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 208
Tässä malliesimerkki, miten hakkuissa lähteen vesimuodostuma sinänsä säästyy, mutta lähde-elinympäristö kärsii silti.
Allikon vierestä hakattiin laaja korpi ja kangas, valitettavasti myös tihkupintoja. Allikko jäi ihan hakkuun rajalle. Hakkuuaukon pintavaluntaa tulee lähteeseen maastonmuotojen takia, reunan puusto kärsii myrskyistä, ja kostea pienilmasto kuivuu lähteelläkin. Alle 10 metriä ei nyvvaan riitä suojavyöhykkeeksi.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 208
Tässä malliesimerkki, miten hakkuissa lähteen vesimuodostuma sinänsä säästyy, mutta lähde-elinympäristö kärsii silti.
Allikon vierestä hakattiin laaja korpi ja kangas, valitettavasti myös tihkupintoja. Allikko jäi ihan hakkuun rajalle. Hakkuuaukon pintavaluntaa tulee lähteeseen maastonmuotojen takia, reunan puusto kärsii myrskyistä, ja kostea pienilmasto kuivuu lähteelläkin. Alle 10 metriä ei nyvvaan riitä suojavyöhykkeeksi.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 209
Tommottistakin hetteistä korpea siellä Riksun dadakiinteistöllä. Tähän kohtaan oli merkitty dadakeskuksen kartoissa vain normaalia rakentamista ilman erityistä maa-aineksen poistoa tai täyttöä, kun korpi on tasamaalla. Vois vaatia kyllä astetta järeämmät perustukset ja kuivatusojat, että pohjavesivaikutteisesta korvesta saa rakennuspaikan.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 209
Tommottistakin hetteistä korpea siellä Riksun dadakiinteistöllä. Tähän kohtaan oli merkitty dadakeskuksen kartoissa vain normaalia rakentamista ilman erityistä maa-aineksen poistoa tai täyttöä, kun korpi on tasamaalla. Vois vaatia kyllä astetta järeämmät perustukset ja kuivatusojat, että pohjavesivaikutteisesta korvesta saa rakennuspaikan.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 210
Isoin näkemäni okralähde laajan tihkupinnan reunassa työntää rautasakkaa luonnontilaiseen puroon. Vähemmän yllättäen puro on luontaisesti ruskeavetinen mutta kirkas.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 210
Isoin näkemäni okralähde laajan tihkupinnan reunassa työntää rautasakkaa luonnontilaiseen puroon. Vähemmän yllättäen puro on luontaisesti ruskeavetinen mutta kirkas.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 211
Virtaava tihkupinta oli sulana kuuden asteen pakkasessa tänään. Myös pohjaveden purkautuminen ympäröivien ojien pohjalle syöpyneistä rei’istä näkyi selvästi: osa ojista oli sulana ja virtasi reippaasti, osa jäässä ja lumen peitossa.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 211
Virtaava tihkupinta oli sulana kuuden asteen pakkasessa tänään. Myös pohjaveden purkautuminen ympäröivien ojien pohjalle syöpyneistä rei’istä näkyi selvästi: osa ojista oli sulana ja virtasi reippaasti, osa jäässä ja lumen peitossa.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 212
Talvi on se aika, jolloin pohjavesivaikutteisia paikkoja kannattaa etsiä, koska veden liike paljastuu sulakohdista. Tää vaatii kuitenkin sopivaa säätä ja lajiston tsekkauksen sulan maan aikana.
Tässä on kuivatun lähteen jäännökset, joita olen etsinyt, kun ehkä kymmenen metrin päässä tietyt sammallajit on kesäisin juorunneet saavansa pohjavettä jostain. Tässä on nyt se kohta, johon lähdevesiä vielä nousee, vaikka alkuperäinen lähde on hävitetty.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 212
Talvi on se aika, jolloin pohjavesivaikutteisia paikkoja kannattaa etsiä, koska veden liike paljastuu sulakohdista. Tää vaatii kuitenkin sopivaa säätä ja lajiston tsekkauksen sulan maan aikana.
Tässä on kuivatun lähteen jäännökset, joita olen etsinyt, kun ehkä kymmenen metrin päässä tietyt sammallajit on kesäisin juorunneet saavansa pohjavettä jostain. Tässä on nyt se kohta, johon lähdevesiä vielä nousee, vaikka alkuperäinen lähde on hävitetty.
Pelkkä veden virtaus ei sinänsä todista lähteisyyttä varsinkaan lauhan jakson jälkeen, koska suojasäällä sulaneiden lumien vettä voi liikkua maanpintaa pitkin maastonmuotojenkin takia, myös jään tai lumen alla. Sen takia siis lähteisyys varmistetaan vielä kasvillisuudesta. Joskus tämmösistä paikoista löytyy vain voimakasta luhtaisuutta ilman varsinaisia lähdelajeja.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 212
Talvi on se aika, jolloin pohjavesivaikutteisia paikkoja kannattaa etsiä, koska veden liike paljastuu sulakohdista. Tää vaatii kuitenkin sopivaa säätä ja lajiston tsekkauksen sulan maan aikana.
Tässä on kuivatun lähteen jäännökset, joita olen etsinyt, kun ehkä kymmenen metrin päässä tietyt sammallajit on kesäisin juorunneet saavansa pohjavettä jostain. Tässä on nyt se kohta, johon lähdevesiä vielä nousee, vaikka alkuperäinen lähde on hävitetty.
@kaarne miksi lähde on hävitetty? Eikö se ole lainvastaista?
-
@KallionRosa Sen yli rakennettiin iso tie 70-luvulla. Nykyisin lähteen luonnontilan vaarantamisen kieltää vesilaki, mutta poikkeuslupaa voi hakea ja lupia myös myönnetään.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 212
Talvi on se aika, jolloin pohjavesivaikutteisia paikkoja kannattaa etsiä, koska veden liike paljastuu sulakohdista. Tää vaatii kuitenkin sopivaa säätä ja lajiston tsekkauksen sulan maan aikana.
Tässä on kuivatun lähteen jäännökset, joita olen etsinyt, kun ehkä kymmenen metrin päässä tietyt sammallajit on kesäisin juorunneet saavansa pohjavettä jostain. Tässä on nyt se kohta, johon lähdevesiä vielä nousee, vaikka alkuperäinen lähde on hävitetty.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 213
Pysytääs hetki vielä talvinäkymissä. Jos on tihkupintalähteet useimmille vaikeita erottaa kesällä, lumisena aikana näissä on vielä vähemmän nähtävää: tasaisia kohtia jossain korven pohjalla, puustoa voi olla tai olla olematta, joskus näkyy vettä mutta usein ei.
Tämmöset pienet sulakohdat pidempään jatkuneilla pakkasilla on tietysti yksi vihje, että hangen alla tapahtuu jotain. Lähdevesi on maasta purkautuessaan noin neliasteista.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 213
Pysytääs hetki vielä talvinäkymissä. Jos on tihkupintalähteet useimmille vaikeita erottaa kesällä, lumisena aikana näissä on vielä vähemmän nähtävää: tasaisia kohtia jossain korven pohjalla, puustoa voi olla tai olla olematta, joskus näkyy vettä mutta usein ei.
Tämmöset pienet sulakohdat pidempään jatkuneilla pakkasilla on tietysti yksi vihje, että hangen alla tapahtuu jotain. Lähdevesi on maasta purkautuessaan noin neliasteista.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 214
Purolähdesammal oli pörhäkkänä kesällä aikaisin helleaamuna. Valo oli lähdeletolla tosi jännä, kun ilmassa oli sekä kosteutta yön jäljiltä että alkavan hellepäivän auerta. Purolähdesammal on oikeasti vähän kylmemmän vihreä.
Lajilta tunnetaan Kanta-Hämeessä tältä vuosituhannelta vain kolme kasvupaikkaa 3-tien länsipuolella. Noista yksi on mun uutena löytämä.
-
@KallionRosa Sen yli rakennettiin iso tie 70-luvulla. Nykyisin lähteen luonnontilan vaarantamisen kieltää vesilaki, mutta poikkeuslupaa voi hakea ja lupia myös myönnetään.
@kaarne selvä. Onkohan (ko. maastossa harvinaiseen savipohjaiseen) lähteeseen kohdistettu ilkivalta lainvastaista, jos se on omalla kiinteistöllä? Mökkini vieressä olevalla rakentamattomalla (ja rakennuskiellossa olevalla) kiinteistöllä on lähde (se oli todella iso lähde 1970-1980 -luvuilla; vettä pystyi nostamaan ämpärillä, nykyään kuupalla) ja epäilen kiinteistön omistajan sitä sabotoivan, mikä on sääli.
-
@kaarne selvä. Onkohan (ko. maastossa harvinaiseen savipohjaiseen) lähteeseen kohdistettu ilkivalta lainvastaista, jos se on omalla kiinteistöllä? Mökkini vieressä olevalla rakentamattomalla (ja rakennuskiellossa olevalla) kiinteistöllä on lähde (se oli todella iso lähde 1970-1980 -luvuilla; vettä pystyi nostamaan ämpärillä, nykyään kuupalla) ja epäilen kiinteistön omistajan sitä sabotoivan, mikä on sääli.
@KallionRosa Vesilaki kieltää vaarantamasta luonnontilaisen lähteen luonnontilaa maanomistajasta riippumatta. Jos lähde on luonnontilainen tai edes luonnontilaisen kaltainen, tuosta voi kyllä kysyä viranomaisen näkemystä. Ilkivallasta tietysti olisi hyvä olla jonkunlaista näyttöä.
-
@KallionRosa Vesilaki kieltää vaarantamasta luonnontilaisen lähteen luonnontilaa maanomistajasta riippumatta. Jos lähde on luonnontilainen tai edes luonnontilaisen kaltainen, tuosta voi kyllä kysyä viranomaisen näkemystä. Ilkivallasta tietysti olisi hyvä olla jonkunlaista näyttöä.
@kaarne ollaan mökkinaapurin kanssa aina pelastettu lähdettä, kun sinne on avohakkuun ja vesomisten jälkeen heitetty rankoja, oksia ym. Lähteen ympärille ei avohakkuun aikana jätetty suojavyöhykettä, metsäkoneella survottiin lähteen laskuoja tukkoon (pidetään sitä nykyään lapioimalla auki mitä pystytään). Lähde on luonnonkuopassa (~ 1,40 m syvä, ~ 2 m cm leveä), että ei sitä kyllä voi olla metsäkoneen kuljettaja huomaamattakaan.
-
@kaarne ollaan mökkinaapurin kanssa aina pelastettu lähdettä, kun sinne on avohakkuun ja vesomisten jälkeen heitetty rankoja, oksia ym. Lähteen ympärille ei avohakkuun aikana jätetty suojavyöhykettä, metsäkoneella survottiin lähteen laskuoja tukkoon (pidetään sitä nykyään lapioimalla auki mitä pystytään). Lähde on luonnonkuopassa (~ 1,40 m syvä, ~ 2 m cm leveä), että ei sitä kyllä voi olla metsäkoneen kuljettaja huomaamattakaan.
@KallionRosa Voi ei miten tylysti hakattu ilman suojavyöhykettä… onneksi ei sentään ole motolla ajettu suoraan lähdealtaan päältä. Sitäkin tapahtuu.
Lahopuu sinänsä kuuluu metsien lähteisiin, ei ole vaarallista vaan ihan tarpeellista lähteen vesihyönteisille ja muille pohjaeläimille, mutta ei sinne harvennustähteitä kuulu loppusijoittaa. Lehdet ja kasvinosat häviää pohjaeläinten ym. hajottamana ja sammalia lähteistä ei kannata siivota, jos niitä luontaisesti kasvaa vesirajaan tai veteen.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 214
Purolähdesammal oli pörhäkkänä kesällä aikaisin helleaamuna. Valo oli lähdeletolla tosi jännä, kun ilmassa oli sekä kosteutta yön jäljiltä että alkavan hellepäivän auerta. Purolähdesammal on oikeasti vähän kylmemmän vihreä.
Lajilta tunnetaan Kanta-Hämeessä tältä vuosituhannelta vain kolme kasvupaikkaa 3-tien länsipuolella. Noista yksi on mun uutena löytämä.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 215
Järeää lehtilahopuuta oli pötköllään viime keväänä lähteikön reunassa Uudenmaan puolella. Jotakuinkin tähän on merkitty rakennettavaksi uusi voimalinja Inkoon suuntaan.
