Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 200 ja uusi ketju
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 212
Talvi on se aika, jolloin pohjavesivaikutteisia paikkoja kannattaa etsiä, koska veden liike paljastuu sulakohdista. Tää vaatii kuitenkin sopivaa säätä ja lajiston tsekkauksen sulan maan aikana.
Tässä on kuivatun lähteen jäännökset, joita olen etsinyt, kun ehkä kymmenen metrin päässä tietyt sammallajit on kesäisin juorunneet saavansa pohjavettä jostain. Tässä on nyt se kohta, johon lähdevesiä vielä nousee, vaikka alkuperäinen lähde on hävitetty.
@kaarne miksi lähde on hävitetty? Eikö se ole lainvastaista?
-
@KallionRosa Sen yli rakennettiin iso tie 70-luvulla. Nykyisin lähteen luonnontilan vaarantamisen kieltää vesilaki, mutta poikkeuslupaa voi hakea ja lupia myös myönnetään.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 212
Talvi on se aika, jolloin pohjavesivaikutteisia paikkoja kannattaa etsiä, koska veden liike paljastuu sulakohdista. Tää vaatii kuitenkin sopivaa säätä ja lajiston tsekkauksen sulan maan aikana.
Tässä on kuivatun lähteen jäännökset, joita olen etsinyt, kun ehkä kymmenen metrin päässä tietyt sammallajit on kesäisin juorunneet saavansa pohjavettä jostain. Tässä on nyt se kohta, johon lähdevesiä vielä nousee, vaikka alkuperäinen lähde on hävitetty.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 213
Pysytääs hetki vielä talvinäkymissä. Jos on tihkupintalähteet useimmille vaikeita erottaa kesällä, lumisena aikana näissä on vielä vähemmän nähtävää: tasaisia kohtia jossain korven pohjalla, puustoa voi olla tai olla olematta, joskus näkyy vettä mutta usein ei.
Tämmöset pienet sulakohdat pidempään jatkuneilla pakkasilla on tietysti yksi vihje, että hangen alla tapahtuu jotain. Lähdevesi on maasta purkautuessaan noin neliasteista.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 213
Pysytääs hetki vielä talvinäkymissä. Jos on tihkupintalähteet useimmille vaikeita erottaa kesällä, lumisena aikana näissä on vielä vähemmän nähtävää: tasaisia kohtia jossain korven pohjalla, puustoa voi olla tai olla olematta, joskus näkyy vettä mutta usein ei.
Tämmöset pienet sulakohdat pidempään jatkuneilla pakkasilla on tietysti yksi vihje, että hangen alla tapahtuu jotain. Lähdevesi on maasta purkautuessaan noin neliasteista.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 214
Purolähdesammal oli pörhäkkänä kesällä aikaisin helleaamuna. Valo oli lähdeletolla tosi jännä, kun ilmassa oli sekä kosteutta yön jäljiltä että alkavan hellepäivän auerta. Purolähdesammal on oikeasti vähän kylmemmän vihreä.
Lajilta tunnetaan Kanta-Hämeessä tältä vuosituhannelta vain kolme kasvupaikkaa 3-tien länsipuolella. Noista yksi on mun uutena löytämä.
-
@KallionRosa Sen yli rakennettiin iso tie 70-luvulla. Nykyisin lähteen luonnontilan vaarantamisen kieltää vesilaki, mutta poikkeuslupaa voi hakea ja lupia myös myönnetään.
@kaarne selvä. Onkohan (ko. maastossa harvinaiseen savipohjaiseen) lähteeseen kohdistettu ilkivalta lainvastaista, jos se on omalla kiinteistöllä? Mökkini vieressä olevalla rakentamattomalla (ja rakennuskiellossa olevalla) kiinteistöllä on lähde (se oli todella iso lähde 1970-1980 -luvuilla; vettä pystyi nostamaan ämpärillä, nykyään kuupalla) ja epäilen kiinteistön omistajan sitä sabotoivan, mikä on sääli.
-
@kaarne selvä. Onkohan (ko. maastossa harvinaiseen savipohjaiseen) lähteeseen kohdistettu ilkivalta lainvastaista, jos se on omalla kiinteistöllä? Mökkini vieressä olevalla rakentamattomalla (ja rakennuskiellossa olevalla) kiinteistöllä on lähde (se oli todella iso lähde 1970-1980 -luvuilla; vettä pystyi nostamaan ämpärillä, nykyään kuupalla) ja epäilen kiinteistön omistajan sitä sabotoivan, mikä on sääli.
@KallionRosa Vesilaki kieltää vaarantamasta luonnontilaisen lähteen luonnontilaa maanomistajasta riippumatta. Jos lähde on luonnontilainen tai edes luonnontilaisen kaltainen, tuosta voi kyllä kysyä viranomaisen näkemystä. Ilkivallasta tietysti olisi hyvä olla jonkunlaista näyttöä.
-
@KallionRosa Vesilaki kieltää vaarantamasta luonnontilaisen lähteen luonnontilaa maanomistajasta riippumatta. Jos lähde on luonnontilainen tai edes luonnontilaisen kaltainen, tuosta voi kyllä kysyä viranomaisen näkemystä. Ilkivallasta tietysti olisi hyvä olla jonkunlaista näyttöä.
@kaarne ollaan mökkinaapurin kanssa aina pelastettu lähdettä, kun sinne on avohakkuun ja vesomisten jälkeen heitetty rankoja, oksia ym. Lähteen ympärille ei avohakkuun aikana jätetty suojavyöhykettä, metsäkoneella survottiin lähteen laskuoja tukkoon (pidetään sitä nykyään lapioimalla auki mitä pystytään). Lähde on luonnonkuopassa (~ 1,40 m syvä, ~ 2 m cm leveä), että ei sitä kyllä voi olla metsäkoneen kuljettaja huomaamattakaan.
-
@kaarne ollaan mökkinaapurin kanssa aina pelastettu lähdettä, kun sinne on avohakkuun ja vesomisten jälkeen heitetty rankoja, oksia ym. Lähteen ympärille ei avohakkuun aikana jätetty suojavyöhykettä, metsäkoneella survottiin lähteen laskuoja tukkoon (pidetään sitä nykyään lapioimalla auki mitä pystytään). Lähde on luonnonkuopassa (~ 1,40 m syvä, ~ 2 m cm leveä), että ei sitä kyllä voi olla metsäkoneen kuljettaja huomaamattakaan.
@KallionRosa Voi ei miten tylysti hakattu ilman suojavyöhykettä… onneksi ei sentään ole motolla ajettu suoraan lähdealtaan päältä. Sitäkin tapahtuu.
Lahopuu sinänsä kuuluu metsien lähteisiin, ei ole vaarallista vaan ihan tarpeellista lähteen vesihyönteisille ja muille pohjaeläimille, mutta ei sinne harvennustähteitä kuulu loppusijoittaa. Lehdet ja kasvinosat häviää pohjaeläinten ym. hajottamana ja sammalia lähteistä ei kannata siivota, jos niitä luontaisesti kasvaa vesirajaan tai veteen.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 214
Purolähdesammal oli pörhäkkänä kesällä aikaisin helleaamuna. Valo oli lähdeletolla tosi jännä, kun ilmassa oli sekä kosteutta yön jäljiltä että alkavan hellepäivän auerta. Purolähdesammal on oikeasti vähän kylmemmän vihreä.
Lajilta tunnetaan Kanta-Hämeessä tältä vuosituhannelta vain kolme kasvupaikkaa 3-tien länsipuolella. Noista yksi on mun uutena löytämä.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 215
Järeää lehtilahopuuta oli pötköllään viime keväänä lähteikön reunassa Uudenmaan puolella. Jotakuinkin tähän on merkitty rakennettavaksi uusi voimalinja Inkoon suuntaan.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 215
Järeää lehtilahopuuta oli pötköllään viime keväänä lähteikön reunassa Uudenmaan puolella. Jotakuinkin tähän on merkitty rakennettavaksi uusi voimalinja Inkoon suuntaan.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 216
Kartan mukaan paikka oli kivennäismaan metsää, mutta kummasti sieltä löytyi parit lähdevesiä saavat norot ja lehtokorpea. Kirkas vesi virtasi ohuen turvekerroksen päällä, purolitukkaa, kevätlinnunsilmää.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 216
Kartan mukaan paikka oli kivennäismaan metsää, mutta kummasti sieltä löytyi parit lähdevesiä saavat norot ja lehtokorpea. Kirkas vesi virtasi ohuen turvekerroksen päällä, purolitukkaa, kevätlinnunsilmää.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 217
Keltanupikkaa (Mitrula paludosa) näkyy lähteiköissä ja lähdeletoilla silloin tällöin. En ole muualla tähän sieneen koskaan törmännyt, vaikka allikkojen ja lampareiden lajina sen varmaan pitäis kasvaa myös soiden allikoissa. Nää tyypit tuli vastaan isossa tihkupintoja täynnä olleessa lähdekorvessa.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 217
Keltanupikkaa (Mitrula paludosa) näkyy lähteiköissä ja lähdeletoilla silloin tällöin. En ole muualla tähän sieneen koskaan törmännyt, vaikka allikkojen ja lampareiden lajina sen varmaan pitäis kasvaa myös soiden allikoissa. Nää tyypit tuli vastaan isossa tihkupintoja täynnä olleessa lähdekorvessa.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 218
Lähdin perinteiselle webinaaripäivän pitkälle lenkille 18 asteen pakkasessa. Ei ollu lähteiköt ihan ekana mielessä, mutta niin vaan maastoa pitkin oikaistessa pölähdin mätässaraa kasvavalle tihkupinnalle. Olin tässä ennenkin joskus vilkuillut, että lähteisyyttä on, vähän vaan huvitti kompastella lähde-elinympäristöihin erikseen niitä hakemattakin.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 218
Lähdin perinteiselle webinaaripäivän pitkälle lenkille 18 asteen pakkasessa. Ei ollu lähteiköt ihan ekana mielessä, mutta niin vaan maastoa pitkin oikaistessa pölähdin mätässaraa kasvavalle tihkupinnalle. Olin tässä ennenkin joskus vilkuillut, että lähteisyyttä on, vähän vaan huvitti kompastella lähde-elinympäristöihin erikseen niitä hakemattakin.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 219
Muutama pitkä tihkupinta löytyi paikasta, jossa kartan mukaan ei ole mitään erityistä, pelkkää kivennäismaan mettää. Lajipuolella näistä ei löytynyt mitään kovin poikkeuksellista, mutta onhan tihkupintamämmi aina tihkupintamämmi.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 219
Muutama pitkä tihkupinta löytyi paikasta, jossa kartan mukaan ei ole mitään erityistä, pelkkää kivennäismaan mettää. Lajipuolella näistä ei löytynyt mitään kovin poikkeuksellista, mutta onhan tihkupintamämmi aina tihkupintamämmi.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 220
Tommonenkin hieno lähteinen korpi, kuuluu soidensuojeluohjelmaan mutta ei ole perustettu luonnonsuojelualueeksi. Suojeluohjelma-alueen rajaus oli aika tiukka, tämä kohta muistaakseni aika reunassa eli viereinen hakkuu vaikuttaa korpeenkin. Lisäksi alueella kulkee edelleen ojia, joita ei ole ennallistettu.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 220
Tommonenkin hieno lähteinen korpi, kuuluu soidensuojeluohjelmaan mutta ei ole perustettu luonnonsuojelualueeksi. Suojeluohjelma-alueen rajaus oli aika tiukka, tämä kohta muistaakseni aika reunassa eli viereinen hakkuu vaikuttaa korpeenkin. Lisäksi alueella kulkee edelleen ojia, joita ei ole ennallistettu.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 221
Liesjärven kansallispuistossa on pieni söpö allikkolähde, joka on selvästi tosi rautapitoinen. Lähteen alapuolella on tihkuinen ja ruohoinen painanne, josta vesi virtaa norona Liesjärveen, ja rantakivikossa on ollut joka kerta käydessäni valtavasti rautasakkaa. Tässä on varmaan lähteisyyttä vähän isommallakin alalla, mutta laitumen puolelle en ole viitsinyt änkeä nuuskimaan.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 221
Liesjärven kansallispuistossa on pieni söpö allikkolähde, joka on selvästi tosi rautapitoinen. Lähteen alapuolella on tihkuinen ja ruohoinen painanne, josta vesi virtaa norona Liesjärveen, ja rantakivikossa on ollut joka kerta käydessäni valtavasti rautasakkaa. Tässä on varmaan lähteisyyttä vähän isommallakin alalla, mutta laitumen puolelle en ole viitsinyt änkeä nuuskimaan.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 222
Lajeiltaan ehkä hienoin lähteinen letto, jossa olen käynyt, ja otin sen kunniaksi harvinaisen onnettomat kuvat. Sama toistui seuraavallakin kerralla samassa paikassa, ehkä jonkunlainen hienon kohteen kirous?
Sirppisammalten seassa kasvavista lettohammas- ja lettokehräsammalista ei kovin paljon erota kuvista. Tietenkään noiden kasvupaikkoja ei edes tunneta montakaan koko maakunnassa.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 222
Lajeiltaan ehkä hienoin lähteinen letto, jossa olen käynyt, ja otin sen kunniaksi harvinaisen onnettomat kuvat. Sama toistui seuraavallakin kerralla samassa paikassa, ehkä jonkunlainen hienon kohteen kirous?
Sirppisammalten seassa kasvavista lettohammas- ja lettokehräsammalista ei kovin paljon erota kuvista. Tietenkään noiden kasvupaikkoja ei edes tunneta montakaan koko maakunnassa.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 223
Tämmöttiset järeät lahopuut lähteikköjen kosteana pysyvissä oloissa saa sukat pyörimään jaloissa, kun noilla voi kasvaa ties mitä. Runkoja ei kaikissa paikoissa tosin pääse kovin helposti syynäämään.
-
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 223
Tämmöttiset järeät lahopuut lähteikköjen kosteana pysyvissä oloissa saa sukat pyörimään jaloissa, kun noilla voi kasvaa ties mitä. Runkoja ei kaikissa paikoissa tosin pääse kovin helposti syynäämään.
Jankutus lähteiköistä jatkuu, osa 224
On sitten oja haluttu kaivaa lähteikön reunaan pohjavesien virtaussuuntaan. Ojavesi on kirkasta ja ojan pohjaan syöpynyt purkautumisreittejä pohjavedelle, mutta mitään toimia haittojen korjaamiseksi ei tapahdu. Päinvastoin: edessä näkyvä puusto on ennen pitkää pinossa, eli aiheutetaan vielä lisää reunavaikutusta lähteikköön. Kahdelta puolelta lähteikkö jo rajautuukin hakkuuaukkoon.
-
R ActivityRelay shared this topic
