Suomi on mielestäni kaunis kieli.
-
@miiakosonen
Minua jostain syystä ärsyttää kun sanoista väännetään jotain lyhennelmiä tyyliin broisku. En ikinä itse (ainakaan myönnä) keksi asioille tuollaisia lempinimiä.@immersfer @miiakosonen Muakin ärsyttää tuollaiset väännökset. Etenkin se että koiraa sanotaan koiroksi tai jopa koissuksi
Se ei ole edes lyhennelmä vaan vain omituinen epäsana. -
@immersfer @miiakosonen Muakin ärsyttää tuollaiset väännökset. Etenkin se että koiraa sanotaan koiroksi tai jopa koissuksi
Se ei ole edes lyhennelmä vaan vain omituinen epäsana.@tittamarja @immersfer Lepertelyn kieli on tosiaan oma lajinsa, luulen että se osaltaan selittää noita lyhennelmiä tai uusia yhdistelmiä (”masuasukki” nyt on jo klassikko kauheudessaan).
Sananvääntelyn ystävänä sorrun näihin kyllä itsekin. Joskus meni kiitos ja kiitti ristiin, jolloin syntyi ”kiitis”. Hyvän saatan lyhentää ”hyv”. Ja puolisoni ei voi sietää kumpaakaan näistä ilmauksista

-
Suomi on mielestäni kaunis kieli. On usvaa, lumihiutaleita, äitejä ja mitä riemukkaimpia vokaalien yhteenliittymiä.
Kääntöpuolikin on. Onko teillä inhokkisanoja? Siis sellaisia, joiden lausuminen tai näkeminen alkaa oikeasti nostaa kierroksia?
Havahduin tässä männä päivänä siihen, että vaikka suhtautumiseni ruokaan on läheistenkin mielestä poikkeuksellisen mutkaton, kaikki inhoamani sanat liittyvät syömiseen! Miksiköhän.
Välipala, mutustaa, napostelu.

@miiakosonen Tuo mutustaa on yksi suurimpia inhokkejani, joka valitettavan usein tulee vastaan kotimaisessa kirjallisuudessa.

Myös "omata"-verbi ihan missä yhteydessä tahansa, mutta ehkä eniten verenpaine nousee, kun puhutaan ulkonäöstä. "Hän omasi ruskeat hiukset."
Ja niin, halpuutus myös.

-
R ActivityRelay shared this topic
-
@tittamarja @immersfer Lepertelyn kieli on tosiaan oma lajinsa, luulen että se osaltaan selittää noita lyhennelmiä tai uusia yhdistelmiä (”masuasukki” nyt on jo klassikko kauheudessaan).
Sananvääntelyn ystävänä sorrun näihin kyllä itsekin. Joskus meni kiitos ja kiitti ristiin, jolloin syntyi ”kiitis”. Hyvän saatan lyhentää ”hyv”. Ja puolisoni ei voi sietää kumpaakaan näistä ilmauksista

@miiakosonen @tittamarja @immersfer minua ei paatuneena sananvääntelijänä lepertelyväännökset haittaa yhtään. päin vastoin, meillähän niitä on kotona käytössä jos jonkinlaista. esim. viltin alla nukkuva kissa on ”sämpylissä”.
sen sijaan verenpaine nousee heti, kun tulee jotain bisnes- ja konsulttikieleen liittyviä epäsanoja vastaan. sellainen ihan fyysinen stressi- ja ällötysreaktio iskee.
-
@miiakosonen Tuo mutustaa on yksi suurimpia inhokkejani, joka valitettavan usein tulee vastaan kotimaisessa kirjallisuudessa.

Myös "omata"-verbi ihan missä yhteydessä tahansa, mutta ehkä eniten verenpaine nousee, kun puhutaan ulkonäöstä. "Hän omasi ruskeat hiukset."
Ja niin, halpuutus myös.

@jennijii @miiakosonen ”Omata”, joo. 🤬 99 % tapauksista voisi, ja olisi parempi, käyttää olla-verbiä.
Jotkut ruokasanat, kuten burgerista väännetty ”bögö”, ärsyttävät hetken, mutta ne häipyvät yleensä kielestä yhtä nopeasti kuin ovat tulleetkin. Tai ehkä niiden ärsyttävyys pohjautuu semmoiseen grilli-liha-äijäily-kokkimeininkiin, josta skenestä niitä sikiää.
(”Skene” pitäisi oikeastaan lisätä inhokkilistalle, mutta olen kasvanut liian monessa sellaisessa, niin en pysty.)
Puhtaan foneettisesti suosikkiärsykkini on niinkin viaton sana kuin ”matkustaa”. Siinä on jotain lötkön mätkähtävää. Matku matku matku matku. Yäk.
-
@jennijii @miiakosonen ”Omata”, joo. 🤬 99 % tapauksista voisi, ja olisi parempi, käyttää olla-verbiä.
Jotkut ruokasanat, kuten burgerista väännetty ”bögö”, ärsyttävät hetken, mutta ne häipyvät yleensä kielestä yhtä nopeasti kuin ovat tulleetkin. Tai ehkä niiden ärsyttävyys pohjautuu semmoiseen grilli-liha-äijäily-kokkimeininkiin, josta skenestä niitä sikiää.
(”Skene” pitäisi oikeastaan lisätä inhokkilistalle, mutta olen kasvanut liian monessa sellaisessa, niin en pysty.)
Puhtaan foneettisesti suosikkiärsykkini on niinkin viaton sana kuin ”matkustaa”. Siinä on jotain lötkön mätkähtävää. Matku matku matku matku. Yäk.
@saruwine @jennijii @miiakosonen Matku on myös kylä Forssan lähellä

-
@miiakosonen
Minua jostain syystä ärsyttää kun sanoista väännetään jotain lyhennelmiä tyyliin broisku. En ikinä itse (ainakaan myönnä) keksi asioille tuollaisia lempinimiä.@immersfer @miiakosonen Kroissu voisarvesta

-
Suomi on mielestäni kaunis kieli. On usvaa, lumihiutaleita, äitejä ja mitä riemukkaimpia vokaalien yhteenliittymiä.
Kääntöpuolikin on. Onko teillä inhokkisanoja? Siis sellaisia, joiden lausuminen tai näkeminen alkaa oikeasti nostaa kierroksia?
Havahduin tässä männä päivänä siihen, että vaikka suhtautumiseni ruokaan on läheistenkin mielestä poikkeuksellisen mutkaton, kaikki inhoamani sanat liittyvät syömiseen! Miksiköhän.
Välipala, mutustaa, napostelu.

Kukkaro. Exäni käytti tätä lompakosta...

Väärin käytetty ketä nostaa myös verenpainetta.
-
@saruwine @jennijii @miiakosonen Matku on myös kylä Forssan lähellä

@marialuosto @jennijii @miiakosonen Ai niin onkin!

-
Suomi on mielestäni kaunis kieli. On usvaa, lumihiutaleita, äitejä ja mitä riemukkaimpia vokaalien yhteenliittymiä.
Kääntöpuolikin on. Onko teillä inhokkisanoja? Siis sellaisia, joiden lausuminen tai näkeminen alkaa oikeasti nostaa kierroksia?
Havahduin tässä männä päivänä siihen, että vaikka suhtautumiseni ruokaan on läheistenkin mielestä poikkeuksellisen mutkaton, kaikki inhoamani sanat liittyvät syömiseen! Miksiköhän.
Välipala, mutustaa, napostelu.

@miiakosonen ”Yö” on vielä ihan ok sana, mutta inhoan sanoja, joissa yö tai öy -diftongien jälkeen tulee joku töksähtävä konsonantti: yökkö, yököttää, öykkäri… Luultavasti siksi, että kun tuollaiset sanat lausuu, suu joutuu tekemään vähän yökkäämistä muistuttavan liikkeen.
Väännöksistä mua ärsyttää enemmän ”buumerilangi” kuin ”nuorisoslangi: palsu, voikkuleipä, möksä jne. Kuulostaa vaan tosi nololta

Näin ollen kaikista hirvein sana lienee ”yökkäri” eli yöpuku, koska siinä yhdistyy nuo molemmat.
