Tästä päivityksestä vanhalla instanssilla alkoi siis muinaisturkkilaisen ennekirjan harrastelijasuomennoksen läpikäynti.

29. Mies, jonka työnä on [teuraseläinten] suolistaminen, antoi poikansa ja naisväkensä pantiksi ja lähti suolistamaan sisuskaluja ja sisälmyksiä. Menettämättä poikiaan ja naisväkeään hän ansaitsi yhdeksänkymmentä vapaata lammasta. Kaikki hänen poikansa ja naisväkensä iloitsevat.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Tässä on nyt vähän omaa ja muiden tulkintaa mukana, mutta oletan rohkeasti että varhaiskeskiajan aropaimentolaisten suurissa juhlissa tarvittiin kokeneita teurastajia. Syömingit (ja juomingit) olivat varsinkin eliitin sosiaalista liimaa. Ilman niitä ei kokoustaminen ja yhteinen päätöksenteko onnistunut, eikä kaani saanut kannattajia sotaretkilleen.

Kuvituskuvaksi en keksinyt parempaa kuin jo enteessä 18 esitelty Kiinassa asuvan sogdilaisen ylimyksen An Jian hautasohvan (oma käännökseni käsitteestä "funeral couch") koristelu. Tämä oli vainajan lepopaikka hautakammiossa. Rikkaissa haudoissa se oli ylellisesti kuvitettu. An Jian haudan koristeluissa on paljon kuvia turkkilaisista, jotka olivat sogdien tärkeitä kauppakumppaneita. Muinaisturkkilaiset tunnistaa pitkästä mustasta tukasta, joka oli palmikoitu moneen lettiin, sekä leveäkauluksisesta kauhtanasta. Sogdilaiset tunnistaa useimmiten lyhyestä tukasta (joskus "pottatukasta"), mutta vaikutteita vaihdeltiin puolin toisin. Tässä kuvassa Silkkitien naapurukset musisoivat sulassa sovussa.

Kuva: Wikimedia Commons, Shaanxi, provinssin arkeologinen instituutti, Xi’an.

30. Köyhän miehen poika lähti ansaitsemaan rahaa. Hänen matkansa oli onnekas. Hän palaa iloiten ja onnellisena.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Nyt alkaa pikkasen uuvuttaa. Onneksi päivän selkeä ja hyvä enne päästää helpolla. Kuvaksi valitsin viime kesänä British Museumissa ottamani kuvan Tang-dynastian aikaisista patsaista. Etualalla kaksi keskiaasialaista (tod. näk. sogdilaista) reppuria juomakannut käsissään, taka-alalla vierailijoita Intian valtameren rannikoilta. Reppurihahmot vaikuttavat heti sympaattisilta, sillä monet tataarisukulaiseni saapuivat Suomeen kulkukauppiaina.

31. Leopardi lähti pyytämään saalista. Se löysi saaliinsa. Löydettyään sen, se palaa pesäänsä iloiten ja onnellisena.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Taas matalan vaativuustason enne. Onneksi. Kuvituskuva on peräisin Varaxshan karavaanikaupungin freskoista, joita on viety Pietarin Eremitaasi-museoon. Varaxsha sijaitsee Uzbekistanissa, Buharan lähettyvillä. Se oli merkittävä karavaanikaupunki Silkkitiellä noin 2000-1500 vuotta sitten, mutta autioitui tuntemattomasta syystä 1100-luvulla. Varaxshaa hallitsi sogdilainen suku, ja kaupunki oli epäilemättä monikulttuurinen. Ei voi kyllin muistuttaa siitä, että varhaiskeskiajalla kielet ja kulttuurit liikkuivat, levisivät ja sekoittuivat ilman nykyajan poliittisia ja byrokraattisia esteitä.

Toim. huom. Saman freskon toista osaa olen myös käyttänyt enteen nro 10 kuvituskuvana: https://h-net.social/@ainurelmgren/115882864965456548

32. Yhdestä pensasangervosta* versoi sata. Sadasta pensasangervosta versoi tuhat. Tuhannesta pensasangervosta versoi kymmenentuhatta.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Se on hyödyksi, enne on hyvä.

* Pensasangervo = tavılku. Enteiden kirjan VATEC-käännös tarjoaa kahta käännöstä: saksaksi Purpurweide (Salix purpurea, punapaju?), englanniksi "spriaea" [sic]. Samuel N.C. Lieun "Old Turkish (Uyghur) Word List" mainitsee kasvin Spiraea altaica (ts. Spiraea alpina, tiensaninangervo), saksaksi Spierstrauch (pensasangervo).

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Tähän enteeseen sopii mielestäni maalaus Bezeklik-luolista Xinjiangin Turpanista. Luolasta nro 38 löytyneen maalauksen aihe on uskonnollinen. Bezeklik kuului 700-800-luvulla jaa. uiguurien kaanikuntaan. Keskiajan uiguurit olivat yhdeksän turkkilaisen heimon liittoutuma, joka oli noussut kapinaan toista turkkilaista kaanikuntaa vastaan.

Maailmanhistorian ainoana valtiona uiguurien kaanikunta omaksui uskonnokseen manikealaisuuden. Monen muunkin uskonnon tavoin manikealaisuus levisi Mesopotamiasta ja Iranista itään Silkkitietä pitkin myöhäisantiikin aikoihin. Levittäjinä toimivat sogdilaiset kauppiaat, jotka olivat läheisissä suhteissa uiguureihin. Enteiden kirjan käsikirjoitus oli manikealaisen munkin laatima ja mahdollisesti tarkoitettu uiguuriylimyksen käyttöön.

Oma mielikuvani manikealaisuudesta on ehkä ruusuinen, koska rakastan Amin Maaloufin romaania Valon puutarhat (Gummerus 2014). Se on kaunokirjallinen kuvaus profeetta Manin elämästä ja manikealaisuuden, väärinymmärretyn ja paljon parjatun taidetta ja rauhaa rakastavan uskonnon, alkuvaiheista.

Bezeklikin luolamaalaus on hyvä esimerkki manikealaisesta taiteesta. Kuvan aihetta on tulkittu "elämän puun palvonnaksi valon valtakunnassa". Valon valtakunta on manikealaisuuden onnela, paratiisi ja siunattujen maa. Kun pimeyden voimat pyrkivät valloittamaan valon valtakuntaa, sitä seuranneessa taistelussa valon ja pimeyden sekoittuminen johti aineellisen maailman luomiseen, jossa valon pisaroita on vangittu materiaan. Näiden pisaroiden vapauttaminen maallisesta materiasta on ihmisen tehtävä.

Maalauksen keskellä on "elämän puu", mikä ei ehkä ihan vastaa matalaa pensasangervoa. Mutta toisaalta Spiraea-sukuun kuuluu koristeellisia variantteja roikkuvine kukkaterttuineen. Ehkä ne kukoistavat erityisesti valon valtakunnassa?

Kuvan lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Uyghur_Manichaean_Wall-Painting_at_Bezeklik_Caves.jpg

32. Yhdestä pensasangervosta* versoi sata. Sadasta pensasangervosta versoi tuhat. Tuhannesta pensasangervosta versoi kymmenentuhatta.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Se on hyödyksi, enne on hyvä.

* Pensasangervo = tavılku. Enteiden kirjan VATEC-käännös tarjoaa kahta käännöstä: saksaksi Purpurweide (Salix purpurea, punapaju?), englanniksi "spriaea" [sic]. Samuel N.C. Lieun "Old Turkish (Uyghur) Word List" mainitsee kasvin Spiraea altaica (ts. Spiraea alpina, tiensaninangervo), saksaksi Spierstrauch (pensasangervo).

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Tähän enteeseen sopii mielestäni maalaus Bezeklik-luolista Xinjiangin Turpanista. Luolasta nro 38 löytyneen maalauksen aihe on uskonnollinen. Bezeklik kuului 700-800-luvulla jaa. uiguurien kaanikuntaan. Keskiajan uiguurit olivat yhdeksän turkkilaisen heimon liittoutuma, joka oli noussut kapinaan toista turkkilaista kaanikuntaa vastaan.

Maailmanhistorian ainoana valtiona uiguurien kaanikunta omaksui uskonnokseen manikealaisuuden. Monen muunkin uskonnon tavoin manikealaisuus levisi Mesopotamiasta ja Iranista itään Silkkitietä pitkin myöhäisantiikin aikoihin. Levittäjinä toimivat sogdilaiset kauppiaat, jotka olivat läheisissä suhteissa uiguureihin. Enteiden kirjan käsikirjoitus oli manikealaisen munkin laatima ja mahdollisesti tarkoitettu uiguuriylimyksen käyttöön.

Oma mielikuvani manikealaisuudesta on ehkä ruusuinen, koska rakastan Amin Maaloufin romaania Valon puutarhat (Gummerus 2014). Se on kaunokirjallinen kuvaus profeetta Manin elämästä ja manikealaisuuden, väärinymmärretyn ja paljon parjatun taidetta ja rauhaa rakastavan uskonnon, alkuvaiheista.

Bezeklikin luolamaalaus on hyvä esimerkki manikealaisesta taiteesta. Kuvan aihetta on tulkittu "elämän puun palvonnaksi valon valtakunnassa". Valon valtakunta on manikealaisuuden onnela, paratiisi ja siunattujen maa. Kun pimeyden voimat pyrkivät valloittamaan valon valtakuntaa, sitä seuranneessa taistelussa valon ja pimeyden sekoittuminen johti aineellisen maailman luomiseen, jossa valon pisaroita on vangittu materiaan. Näiden pisaroiden vapauttaminen maallisesta materiasta on ihmisen tehtävä.

Maalauksen keskellä on "elämän puu", mikä ei ehkä ihan vastaa matalaa pensasangervoa. Mutta toisaalta Spiraea-sukuun kuuluu koristeellisia variantteja roikkuvine kukkaterttuineen. Ehkä ne kukoistavat erityisesti valon valtakunnassa?

Kuvan lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Uyghur_Manichaean_Wall-Painting_at_Bezeklik_Caves.jpg

33. Joku pani huovan veteen. Hakatkaa sitä enemmän, köyttäkää se tiukasti.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on huono.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Huopa on merkittävä keksintö ihmiskunnan historiassa. Huovuttamalla ihminen on pystynyt muovaamaan kuiduista kestävää ja eristävää materiaalia, joka on auttanut ihmisiä selviytymään pohjoisen pallonpuoliskon haastavissa olosuhteissa. Jo antiikin skyytit asuivat huopateltoissa, ja keskiajalla mongoleille kaikki aron huopatelttojen kansat olivat samaa heimoa.

Villahuopa voi kuitenkin mennä pilalle huolimattomissa käsissä. Enteen muotoilu on huvittava, koska ei ole ihan selvää, pitääkö hakata ja köyttää huopaa vai sitä, joka pani sen veteen. Tulin ajatelleeksi mongolien tapaa kääriä känniörveltäjä huopaan, jos tämä alkaa pilata muiden hauskanpidon juhlissa. Mutta enteessä on kai kyse huovan pelastamisesta käyttökelpoiseksi!

Kuvituskuva on poikkeuksellisesti modernia taidetta. Siskoni kertoi minulle Joseph Beuysin omaelämäkerrallisesta myytistä. Saksalaistaiteilija kertoili joutuneensa toistelulentäjänä toisessa maailmansodassa lento-onnettomuuteen Krimillä, jossa tataarit pelastivat hänen henkensä käärimällä hänet rasvaan ja huopiin. Tarinalle ei ole mitään todisteita, mutta Euraasian aromaiden paimentolaiset inspiroivat Beuysin taidetta.

Flickr-käyttäjä MJ Klaver kuvasi Beuysin installaation "The Pack" (Lauma, 1969) Tate-museossa. Installaatio esittää museon kuvauksen mukaan "kaoottista ja dynaamista energiaa, joka oli Beuysin mukaan olennaista yhteiskunnallisen muutoksen saavuttamiseksi." "Lauma" koostuu 24 DDR:stä tuodusta urheilukelkasta, jotka purkautuvat näyttelytilaan VW-pakettiautosta. Jokainen kelkka on lastattu "selviytymispakkauksella": huoparulla lämpöä ja suojaa varten, rasvakimpale ravinnoksi ja taskulamppu suunnistamista varten.

Beuysin taideteosta on tulkittu ristiriitaisesti: Siinä on nähty nuorekasta seikkailumieltä, hyökkäävää valloitushalua, pakoa katastrofin edessä jne...

Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/mjk23/4574866796

Tietoa taideteoksesta: https://de.wikipedia.org/wiki/The_pack_(das_Rudel)

34. Kaani lähti sotaan. Vihollinen lyötiin. Kaani palaa takaisin ja sallii kansan elää paimentolaisina tai asettua aloilleen. Itse joukkoineen hän saapuu ordoon iloiten ja onnellisena.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Enteestä nro 28 opimme, että ordo on päämaja, hallitsijan leiri eli valtakunnan hallinnon keskus.

Tämä enne on melko simppeli, mutta kiinnostavaa on, että siinä korostetaan voiton jälkeistä yhteiskuntajärjestystä: Kansa saa päättää elintavoistaan. Ehkä tässä tarkoitetaan siis myös voitetun osapuolen alamaisia.

Kuva on lainattu Wikimedia Commonsista ja esittää uiguurien kaanin kääntymistä manikealaisuuteen vuonna 762. Enteiden kirja koottiin todennäköisesti näihin aikoihin.

Lisätietoja kirjasta, josta kuva on peräisin: https://en.wikipedia.org/wiki/Leaf_from_a_Manichaean_book_MIK_III_4979

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Conversion_of_B%C3%B6g%C3%BC_Qaghan_(759-780_CE)_to_Manicheism_in_762_(detailed_of_B%C3%B6g%C3%BC_Qaghan_in_a_suit_of_armour,_kneeling_to_a_Manichean_high_priest).jpg

35. Mies lähti armeijaan. Tiellä hänen hevosensa väsyi. Mies kohtasi joutsenen. Joutsen nosti hänet siivilleen, nousi ilmaan ja kuljetti hänet vanhempiensa luokse. Hänen äitinsä ja isänsä iloitsevat ja ovat onnellisia.
Näin on sanottu. Tietäkää siis: Enne on hyvä.

#Irkbitig #Enteidenkirja #muinaisturkki

*****

Jotkut tulkitsijat ovat päätelleet, että mies on kotimatkalla sodasta. Joutsen ei siis edistä rintamakarkuruutta. Mutta tästä emme voi olla täysin varmoja. Enteiden kirjan muotoilut ovat usein pelkistettyjä ja viitteellisiä. Pääasia on, että mies pääsee kotiin.

Kuvituskuva pienine joutsenineen on Mogaon temppeliluolasta nro 435. Enteiden kirja löytyi saman luolakompleksin kiinni muuratusta kirjakammiosta. Mogaon temppeliluolat sijaitsevat Dunhuangissa, Gansun provinssissa Kiinassa.

Joutsen esiintyy buddhalaisessa ja hindulaisessa taiteessa, mutta sillä on myös oma merkityksensä muinaisturkkilaisten tengriläisessä maailmankuvassa, josta Enteiden kirja kertoo. Suden tapaan joutsen voi olla heimon esiäiti tai sankarin morsian. Erilaisten turkkilais- ja mongolikansojen luomiskertomuksissa joutsen tai muu vesilintu avustaa Tengri-jumalaa maailman luomisessa. Aivan kuten suomalais-ugrilaisissakin myyteissä.