Luen kirjaa, joka on ilmestynyt 2010-luvun puolivälissä; päähenkilöt ovat kolmekymppisiä, siis syntyneet n. 1985.
-
Luen kirjaa, joka on ilmestynyt 2010-luvun puolivälissä; päähenkilöt ovat kolmekymppisiä, siis syntyneet n. 1985.
Naispäähenkilö käyttää sangen usein leninkiä. Se särähtää sanana hiukan korvaan tällä vuosituhannella.
Kun nyt tunnen täältä saman ikäluokan ihmisiä, niin kysyisin, kuuluuko ”leninki” teidän aktiiviseen sanavarastoonne?
@saruwine Havaitsen kyselyssä selviä puutteita: Putinki ja Medina nyt pitäisi vähintään lisätä!
-
@saruwine Havaitsen kyselyssä selviä puutteita: Putinki ja Medina nyt pitäisi vähintään lisätä!
@simolaitakari Mekkoja ja medinoita – leninkejä ja lääkintätaikuuden harjoittaja.
-
@saruwine Mulla on työvaatteina monenlaista mekkoa ja iltapukua. Yksikään niistä ei ole leninki. Mulle tulee leningistä mieleen sellainen 50-luvun liehuvahelmainen mekko. Onko se vaan sellainen, vai omistanko tietämättäni lukuisia leninkejä?
@ElinaPyy Sama mielikuva minullakin on. Tosin noin teoriassa tiedän, että mekko tarkoitti pitkään halpaa ja arkista vaatetta, mutta se merkitys on kyllä muuttunut jo hyvän aikaa sitten. ”Juhlamekko” on nyt ihan ymmärrettävä asia, vaikka silloin 50-luvulla se olisi ollut täysi oksymoroni.
-
@simolaitakari Mekkoja ja medinoita – leninkejä ja lääkintätaikuuden harjoittaja.
@simolaitakari Niin joo, ja putinki on tietysti vanukas (”pudding”) eikä kuulu tähän ollenkaan!
-
@ElinaPyy Sama mielikuva minullakin on. Tosin noin teoriassa tiedän, että mekko tarkoitti pitkään halpaa ja arkista vaatetta, mutta se merkitys on kyllä muuttunut jo hyvän aikaa sitten. ”Juhlamekko” on nyt ihan ymmärrettävä asia, vaikka silloin 50-luvulla se olisi ollut täysi oksymoroni.
@saruwine @ElinaPyy Ehkä leninki on tuossa kuvaamassasi kontekstissa vähän muodollinen sana, mutta tavallaan ymmärrän kirjoittajaa. Itseltäni meinasi mennä hernonen nenään, kun media kertoi, millainen mekko kuningatar Elisabetilla oli puolisonsa hautajaisissa. Että kyllä, jos kyseessä on juhlavampi puku, leninki on minusta edelleen ihan käypä nimitys.
-
Luen kirjaa, joka on ilmestynyt 2010-luvun puolivälissä; päähenkilöt ovat kolmekymppisiä, siis syntyneet n. 1985.
Naispäähenkilö käyttää sangen usein leninkiä. Se särähtää sanana hiukan korvaan tällä vuosituhannella.
Kun nyt tunnen täältä saman ikäluokan ihmisiä, niin kysyisin, kuuluuko ”leninki” teidän aktiiviseen sanavarastoonne?
@saruwine Koltusta nyt puhumatikaan!
-
@saruwine @ElinaPyy Ehkä leninki on tuossa kuvaamassasi kontekstissa vähän muodollinen sana, mutta tavallaan ymmärrän kirjoittajaa. Itseltäni meinasi mennä hernonen nenään, kun media kertoi, millainen mekko kuningatar Elisabetilla oli puolisonsa hautajaisissa. Että kyllä, jos kyseessä on juhlavampi puku, leninki on minusta edelleen ihan käypä nimitys.
@sannahirvonen @ElinaPyy Tämä on käännetty ruotsista, mikä varmaan lisää alttiutta käyttää leninki-sanaa, kun alkutekstissäkin lienee klänning.
Elisabet ei varmasti käyttänyt mekkoa ikinä!
-
Luen kirjaa, joka on ilmestynyt 2010-luvun puolivälissä; päähenkilöt ovat kolmekymppisiä, siis syntyneet n. 1985.
Naispäähenkilö käyttää sangen usein leninkiä. Se särähtää sanana hiukan korvaan tällä vuosituhannella.
Kun nyt tunnen täältä saman ikäluokan ihmisiä, niin kysyisin, kuuluuko ”leninki” teidän aktiiviseen sanavarastoonne?
@saruwine Okei, olen dinosaurus 1960-luvulta. Minusta mekko on kirjakielessä lapsen tai nuken vaate, ei aikuisen naisen pukine. Ja "juhlamekko" tai "häämekko" kuulostaa yhtä älyttömältä kuin "sulhasen hääpöksyt" tai "herrojen juhlahaalarit". (Kotikielessäni maalla mekko oli työtakki, jota pidettiin vaatteiden suojana navetassa. Ei mitään muuta. Lastenkirjoista opin, että mekkoja on nukeilla ja pikkutytöillä.)
Ja niin raivokkaasti kuin vihaankin anglismihysteriaa, niin silti tämä nykyinen mekottelu on seurausta siitä(kin), että englannin dress-sanalle etsitään suoraa vastinetta.
Kaikki tämä siitä huolimatta, että hyvin tiedän, miten nämä sanat muuttuvat kielen muuttuessa. Rock on ruotsissa jonkinlainen takki, saksassa nykyään (yleiskielessä) hame. Suomen hame-sanan vastine tarkoittaa liivissä takkia. Englannin shirt ’paita’ ja skirt ’hame’ ovat alun perin sama sana. Jne. -
@saruwine Koltusta nyt puhumatikaan!
@saruwine Mistä muuten tuli mieleen toinen hyvä, Aku Ankka -lehden ansiokkaasti elossa pitämä sana, ”homssantuu”.
”Tyhmä, ruma homssantuu / sun kanssas messuille en tuu”.
-
@sannahirvonen @ElinaPyy Tämä on käännetty ruotsista, mikä varmaan lisää alttiutta käyttää leninki-sanaa, kun alkutekstissäkin lienee klänning.
Elisabet ei varmasti käyttänyt mekkoa ikinä!
@saruwine Epäilemättä näin! Mutta juhlavahkolle puvulle ei oikein ole muuta hyvää sanaa. "Puku" tietenkin tulee kyseeseen toisinaan, mutta se saattaa jo nykyään tarvita jonkinlaista alleviivausta, ettei kyse ole housu- tai miesten puvusta.
-
@sannahirvonen @ElinaPyy Tämä on käännetty ruotsista, mikä varmaan lisää alttiutta käyttää leninki-sanaa, kun alkutekstissäkin lienee klänning.
Elisabet ei varmasti käyttänyt mekkoa ikinä!
@saruwine @sannahirvonen @ElinaPyy Klänninki ois ollut kova.
-
@saruwine Okei, olen dinosaurus 1960-luvulta. Minusta mekko on kirjakielessä lapsen tai nuken vaate, ei aikuisen naisen pukine. Ja "juhlamekko" tai "häämekko" kuulostaa yhtä älyttömältä kuin "sulhasen hääpöksyt" tai "herrojen juhlahaalarit". (Kotikielessäni maalla mekko oli työtakki, jota pidettiin vaatteiden suojana navetassa. Ei mitään muuta. Lastenkirjoista opin, että mekkoja on nukeilla ja pikkutytöillä.)
Ja niin raivokkaasti kuin vihaankin anglismihysteriaa, niin silti tämä nykyinen mekottelu on seurausta siitä(kin), että englannin dress-sanalle etsitään suoraa vastinetta.
Kaikki tämä siitä huolimatta, että hyvin tiedän, miten nämä sanat muuttuvat kielen muuttuessa. Rock on ruotsissa jonkinlainen takki, saksassa nykyään (yleiskielessä) hame. Suomen hame-sanan vastine tarkoittaa liivissä takkia. Englannin shirt ’paita’ ja skirt ’hame’ ovat alun perin sama sana. Jne.@johanna_laakso Ymmärrän! 60-luvulla syntynyt romaanihenkilökin voisi minusta hyvin käyttää leninkiä.
-
@saruwine Epäilemättä näin! Mutta juhlavahkolle puvulle ei oikein ole muuta hyvää sanaa. "Puku" tietenkin tulee kyseeseen toisinaan, mutta se saattaa jo nykyään tarvita jonkinlaista alleviivausta, ettei kyse ole housu- tai miesten puvusta.
@sannahirvonen ”Iltapuku” on onneksi sentään vielä merkitykseltään selvä.
Itse olen kirjoittajana ollut iloinen, kun keskiaikafantasiassa voi surutta käyttää sanaa puku ilman että se mieltyy jakku+housut/hame -yhdistelmäksi. Ja kaikki sukupuolet käyttävät vieläpä mekkoja!
-
@saruwine Okei, olen dinosaurus 1960-luvulta. Minusta mekko on kirjakielessä lapsen tai nuken vaate, ei aikuisen naisen pukine. Ja "juhlamekko" tai "häämekko" kuulostaa yhtä älyttömältä kuin "sulhasen hääpöksyt" tai "herrojen juhlahaalarit". (Kotikielessäni maalla mekko oli työtakki, jota pidettiin vaatteiden suojana navetassa. Ei mitään muuta. Lastenkirjoista opin, että mekkoja on nukeilla ja pikkutytöillä.)
Ja niin raivokkaasti kuin vihaankin anglismihysteriaa, niin silti tämä nykyinen mekottelu on seurausta siitä(kin), että englannin dress-sanalle etsitään suoraa vastinetta.
Kaikki tämä siitä huolimatta, että hyvin tiedän, miten nämä sanat muuttuvat kielen muuttuessa. Rock on ruotsissa jonkinlainen takki, saksassa nykyään (yleiskielessä) hame. Suomen hame-sanan vastine tarkoittaa liivissä takkia. Englannin shirt ’paita’ ja skirt ’hame’ ovat alun perin sama sana. Jne.@johanna_laakso @saruwine Minulle mekko on työvaate, ja kävinpä kerran konsertin jälkeen iltapuvussani kanalassakin.
Pitipä päästä sanomaan tämäkin
-
@saruwine Mistä muuten tuli mieleen toinen hyvä, Aku Ankka -lehden ansiokkaasti elossa pitämä sana, ”homssantuu”.
”Tyhmä, ruma homssantuu / sun kanssas messuille en tuu”.
@tomminieminen Olin viime ja toissavuosikymmenellä huomaavinani, että ”kolttu” ja ”nuttu” nauttivat hienoista renessanssia.
-
@johanna_laakso Ymmärrän! 60-luvulla syntynyt romaanihenkilökin voisi minusta hyvin käyttää leninkiä.
@saruwine @johanna_laakso Ei kyllä ainakaan omissa piireissäni ole käytetty leninkisanaa. Toissavuosisadanvaihtessa synyyneet mummoni käyttivät leninkejä.
Ja joo, tosi kiinnostavaa on vaatesanojenkin etymologia.
-
@tomminieminen Olin viime ja toissavuosikymmenellä huomaavinani, että ”kolttu” ja ”nuttu” nauttivat hienoista renessanssia.
@saruwine Itse assosioin koltun enemmän pikkutyttöjen asusteeksi, mutta kun tehtiin kuvahakuja S2-opiskelijoiden kanssa, on se myös semmoinen rento aikuisten naisten asuste.
”Nuttu” on minun korvaani kovin savolainen, paitsi jonkin nuken vaatteena.
-
@sannahirvonen ”Iltapuku” on onneksi sentään vielä merkitykseltään selvä.
Itse olen kirjoittajana ollut iloinen, kun keskiaikafantasiassa voi surutta käyttää sanaa puku ilman että se mieltyy jakku+housut/hame -yhdistelmäksi. Ja kaikki sukupuolet käyttävät vieläpä mekkoja!
@saruwine Tästä tuleekin mieleen, että miksiköhän nimitettiin niitä mekkoja, joita pienet pojat käyttivät joskus hieman toistasataa vuotta sitten. Varhaisissa valokuvissa näkee sellaisia.
-
@saruwine Tästä tuleekin mieleen, että miksiköhän nimitettiin niitä mekkoja, joita pienet pojat käyttivät joskus hieman toistasataa vuotta sitten. Varhaisissa valokuvissa näkee sellaisia.
@sannahirvonen Jos veikata pitäisi, niin mekoiksi.
Mutta en tosiaankaan tiedä. -
Luen kirjaa, joka on ilmestynyt 2010-luvun puolivälissä; päähenkilöt ovat kolmekymppisiä, siis syntyneet n. 1985.
Naispäähenkilö käyttää sangen usein leninkiä. Se särähtää sanana hiukan korvaan tällä vuosituhannella.
Kun nyt tunnen täältä saman ikäluokan ihmisiä, niin kysyisin, kuuluuko ”leninki” teidän aktiiviseen sanavarastoonne?
@saruwine Ei se vieraskaan sana ole, mutta joudun kyllä myös tunnustamaan, etten varsinaisesti tiedä, mikä tekee koltusta leningin. Aika pitkä se mielikuvissani ainakin on.
