Luen kirjaa, joka on ilmestynyt 2010-luvun puolivälissä; päähenkilöt ovat kolmekymppisiä, siis syntyneet n. 1985.
-
Luen kirjaa, joka on ilmestynyt 2010-luvun puolivälissä; päähenkilöt ovat kolmekymppisiä, siis syntyneet n. 1985.
Naispäähenkilö käyttää sangen usein leninkiä. Se särähtää sanana hiukan korvaan tällä vuosituhannella.
Kun nyt tunnen täältä saman ikäluokan ihmisiä, niin kysyisin, kuuluuko ”leninki” teidän aktiiviseen sanavarastoonne?
@saruwine Koltusta nyt puhumatikaan!
-
@saruwine @ElinaPyy Ehkä leninki on tuossa kuvaamassasi kontekstissa vähän muodollinen sana, mutta tavallaan ymmärrän kirjoittajaa. Itseltäni meinasi mennä hernonen nenään, kun media kertoi, millainen mekko kuningatar Elisabetilla oli puolisonsa hautajaisissa. Että kyllä, jos kyseessä on juhlavampi puku, leninki on minusta edelleen ihan käypä nimitys.
@sannahirvonen @ElinaPyy Tämä on käännetty ruotsista, mikä varmaan lisää alttiutta käyttää leninki-sanaa, kun alkutekstissäkin lienee klänning.
Elisabet ei varmasti käyttänyt mekkoa ikinä!
-
Luen kirjaa, joka on ilmestynyt 2010-luvun puolivälissä; päähenkilöt ovat kolmekymppisiä, siis syntyneet n. 1985.
Naispäähenkilö käyttää sangen usein leninkiä. Se särähtää sanana hiukan korvaan tällä vuosituhannella.
Kun nyt tunnen täältä saman ikäluokan ihmisiä, niin kysyisin, kuuluuko ”leninki” teidän aktiiviseen sanavarastoonne?
@saruwine Okei, olen dinosaurus 1960-luvulta. Minusta mekko on kirjakielessä lapsen tai nuken vaate, ei aikuisen naisen pukine. Ja "juhlamekko" tai "häämekko" kuulostaa yhtä älyttömältä kuin "sulhasen hääpöksyt" tai "herrojen juhlahaalarit". (Kotikielessäni maalla mekko oli työtakki, jota pidettiin vaatteiden suojana navetassa. Ei mitään muuta. Lastenkirjoista opin, että mekkoja on nukeilla ja pikkutytöillä.)
Ja niin raivokkaasti kuin vihaankin anglismihysteriaa, niin silti tämä nykyinen mekottelu on seurausta siitä(kin), että englannin dress-sanalle etsitään suoraa vastinetta.
Kaikki tämä siitä huolimatta, että hyvin tiedän, miten nämä sanat muuttuvat kielen muuttuessa. Rock on ruotsissa jonkinlainen takki, saksassa nykyään (yleiskielessä) hame. Suomen hame-sanan vastine tarkoittaa liivissä takkia. Englannin shirt ’paita’ ja skirt ’hame’ ovat alun perin sama sana. Jne. -
@saruwine Koltusta nyt puhumatikaan!
@saruwine Mistä muuten tuli mieleen toinen hyvä, Aku Ankka -lehden ansiokkaasti elossa pitämä sana, ”homssantuu”.
”Tyhmä, ruma homssantuu / sun kanssas messuille en tuu”.
-
@sannahirvonen @ElinaPyy Tämä on käännetty ruotsista, mikä varmaan lisää alttiutta käyttää leninki-sanaa, kun alkutekstissäkin lienee klänning.
Elisabet ei varmasti käyttänyt mekkoa ikinä!
@saruwine Epäilemättä näin! Mutta juhlavahkolle puvulle ei oikein ole muuta hyvää sanaa. "Puku" tietenkin tulee kyseeseen toisinaan, mutta se saattaa jo nykyään tarvita jonkinlaista alleviivausta, ettei kyse ole housu- tai miesten puvusta.
-
@sannahirvonen @ElinaPyy Tämä on käännetty ruotsista, mikä varmaan lisää alttiutta käyttää leninki-sanaa, kun alkutekstissäkin lienee klänning.
Elisabet ei varmasti käyttänyt mekkoa ikinä!
@saruwine @sannahirvonen @ElinaPyy Klänninki ois ollut kova.
-
@saruwine Okei, olen dinosaurus 1960-luvulta. Minusta mekko on kirjakielessä lapsen tai nuken vaate, ei aikuisen naisen pukine. Ja "juhlamekko" tai "häämekko" kuulostaa yhtä älyttömältä kuin "sulhasen hääpöksyt" tai "herrojen juhlahaalarit". (Kotikielessäni maalla mekko oli työtakki, jota pidettiin vaatteiden suojana navetassa. Ei mitään muuta. Lastenkirjoista opin, että mekkoja on nukeilla ja pikkutytöillä.)
Ja niin raivokkaasti kuin vihaankin anglismihysteriaa, niin silti tämä nykyinen mekottelu on seurausta siitä(kin), että englannin dress-sanalle etsitään suoraa vastinetta.
Kaikki tämä siitä huolimatta, että hyvin tiedän, miten nämä sanat muuttuvat kielen muuttuessa. Rock on ruotsissa jonkinlainen takki, saksassa nykyään (yleiskielessä) hame. Suomen hame-sanan vastine tarkoittaa liivissä takkia. Englannin shirt ’paita’ ja skirt ’hame’ ovat alun perin sama sana. Jne.@johanna_laakso Ymmärrän! 60-luvulla syntynyt romaanihenkilökin voisi minusta hyvin käyttää leninkiä.
-
@saruwine Epäilemättä näin! Mutta juhlavahkolle puvulle ei oikein ole muuta hyvää sanaa. "Puku" tietenkin tulee kyseeseen toisinaan, mutta se saattaa jo nykyään tarvita jonkinlaista alleviivausta, ettei kyse ole housu- tai miesten puvusta.
@sannahirvonen ”Iltapuku” on onneksi sentään vielä merkitykseltään selvä.
Itse olen kirjoittajana ollut iloinen, kun keskiaikafantasiassa voi surutta käyttää sanaa puku ilman että se mieltyy jakku+housut/hame -yhdistelmäksi. Ja kaikki sukupuolet käyttävät vieläpä mekkoja!
-
@saruwine Okei, olen dinosaurus 1960-luvulta. Minusta mekko on kirjakielessä lapsen tai nuken vaate, ei aikuisen naisen pukine. Ja "juhlamekko" tai "häämekko" kuulostaa yhtä älyttömältä kuin "sulhasen hääpöksyt" tai "herrojen juhlahaalarit". (Kotikielessäni maalla mekko oli työtakki, jota pidettiin vaatteiden suojana navetassa. Ei mitään muuta. Lastenkirjoista opin, että mekkoja on nukeilla ja pikkutytöillä.)
Ja niin raivokkaasti kuin vihaankin anglismihysteriaa, niin silti tämä nykyinen mekottelu on seurausta siitä(kin), että englannin dress-sanalle etsitään suoraa vastinetta.
Kaikki tämä siitä huolimatta, että hyvin tiedän, miten nämä sanat muuttuvat kielen muuttuessa. Rock on ruotsissa jonkinlainen takki, saksassa nykyään (yleiskielessä) hame. Suomen hame-sanan vastine tarkoittaa liivissä takkia. Englannin shirt ’paita’ ja skirt ’hame’ ovat alun perin sama sana. Jne.@johanna_laakso @saruwine Minulle mekko on työvaate, ja kävinpä kerran konsertin jälkeen iltapuvussani kanalassakin.
Pitipä päästä sanomaan tämäkin
-
@saruwine Mistä muuten tuli mieleen toinen hyvä, Aku Ankka -lehden ansiokkaasti elossa pitämä sana, ”homssantuu”.
”Tyhmä, ruma homssantuu / sun kanssas messuille en tuu”.
@tomminieminen Olin viime ja toissavuosikymmenellä huomaavinani, että ”kolttu” ja ”nuttu” nauttivat hienoista renessanssia.
-
@johanna_laakso Ymmärrän! 60-luvulla syntynyt romaanihenkilökin voisi minusta hyvin käyttää leninkiä.
@saruwine @johanna_laakso Ei kyllä ainakaan omissa piireissäni ole käytetty leninkisanaa. Toissavuosisadanvaihtessa synyyneet mummoni käyttivät leninkejä.
Ja joo, tosi kiinnostavaa on vaatesanojenkin etymologia.
-
@tomminieminen Olin viime ja toissavuosikymmenellä huomaavinani, että ”kolttu” ja ”nuttu” nauttivat hienoista renessanssia.
@saruwine Itse assosioin koltun enemmän pikkutyttöjen asusteeksi, mutta kun tehtiin kuvahakuja S2-opiskelijoiden kanssa, on se myös semmoinen rento aikuisten naisten asuste.
”Nuttu” on minun korvaani kovin savolainen, paitsi jonkin nuken vaatteena.
-
@sannahirvonen ”Iltapuku” on onneksi sentään vielä merkitykseltään selvä.
Itse olen kirjoittajana ollut iloinen, kun keskiaikafantasiassa voi surutta käyttää sanaa puku ilman että se mieltyy jakku+housut/hame -yhdistelmäksi. Ja kaikki sukupuolet käyttävät vieläpä mekkoja!
@saruwine Tästä tuleekin mieleen, että miksiköhän nimitettiin niitä mekkoja, joita pienet pojat käyttivät joskus hieman toistasataa vuotta sitten. Varhaisissa valokuvissa näkee sellaisia.
-
@saruwine Tästä tuleekin mieleen, että miksiköhän nimitettiin niitä mekkoja, joita pienet pojat käyttivät joskus hieman toistasataa vuotta sitten. Varhaisissa valokuvissa näkee sellaisia.
@sannahirvonen Jos veikata pitäisi, niin mekoiksi.
Mutta en tosiaankaan tiedä. -
Luen kirjaa, joka on ilmestynyt 2010-luvun puolivälissä; päähenkilöt ovat kolmekymppisiä, siis syntyneet n. 1985.
Naispäähenkilö käyttää sangen usein leninkiä. Se särähtää sanana hiukan korvaan tällä vuosituhannella.
Kun nyt tunnen täältä saman ikäluokan ihmisiä, niin kysyisin, kuuluuko ”leninki” teidän aktiiviseen sanavarastoonne?
@saruwine Ei se vieraskaan sana ole, mutta joudun kyllä myös tunnustamaan, etten varsinaisesti tiedä, mikä tekee koltusta leningin. Aika pitkä se mielikuvissani ainakin on.
-
@saruwine Ei se vieraskaan sana ole, mutta joudun kyllä myös tunnustamaan, etten varsinaisesti tiedä, mikä tekee koltusta leningin. Aika pitkä se mielikuvissani ainakin on.
@hiljaisuus Joo, minimekkoja on nähty mutta minileninkejä ei.
On se sanana tuttu, mutta jos pitäisi vaikka kaverille kehaista, että ”onpas tosi kiva tuo sinun—” niin kyllä siinä mekosta puhuisi ihan mallista riippumatta.
-
Sana ei kovin aktiivisessa käytössä ole, mutta on se olemassa. Mummoni käytti leninkejä. En voi edes kuvitella niitä mekoiksi.
@otustin @matt_jarvin @saruwine Leninki päällä mentiin vaikkapa 60-luvulla tansseihin. Sitten oli vielä tiettyä kangasta oleva leninki, kretonki. Ja Pohjanmaalla tämä mekko/leninki on tanttu.
-
@otustin @matt_jarvin @saruwine Leninki päällä mentiin vaikkapa 60-luvulla tansseihin. Sitten oli vielä tiettyä kangasta oleva leninki, kretonki. Ja Pohjanmaalla tämä mekko/leninki on tanttu.
@marialuosto @otustin @matt_jarvin Tanttu onkin ihan uusi sana!
-
@marialuosto @otustin @matt_jarvin Tanttu onkin ihan uusi sana!
@saruwine @marialuosto @otustin @matt_jarvin Armeijassa samassa alokastuvassa oli mies, jonka sukunimi oli Tanttu. Meidän tupalaisten kesken hän sai lempinimen Mekkorambo (rambo siksi että hän oli melkoisen treenattu ja kovakuntoinen).
-
Sana ei kovin aktiivisessa käytössä ole, mutta on se olemassa. Mummoni käytti leninkejä. En voi edes kuvitella niitä mekoiksi.
@otustin @matt_jarvin @saruwine Mulla on semmonen, mihinkään perustumaton mielikuva, että leninki on jotenkin hienompi kuin mekko, eikä tässä ikäluokassa ole montaakaan niin hienoa ihmistä, että käyttäisi leninkiä.
Sekin kyllä kiinnostaa, että miksi ei käytetä linimenttiä. Leningin kanssa olisi ehdottoman tärkeää.
