1/12 Töissä tulee aika paljon altistuttua erilaisille tekoälymyllerryksille.
-
@aqunt joo, kokonaisuudessaan tuo on isosti it-infraa paisuttava asia.
Isot käyttäjät kuitenkin käyttävät näitä monta suuruusluokkaa enemmän, kuin mitä ihan peruskäyttäjä tyypillisesti käyttää. Ja näiltä sitä rahaa infralaajennosten maksamiseen odotetaan saatavan, ennemmin kuin palveluiden maksuttomia versioita käyttäviltä.
Tosin esim sekin nyt huolettaa, kun on varmaan vain ajan kysymys, että ainakin maksuttomat alkavat mainosrahoitteisiksi.
@muep Ei koske vain it-infraa vaan koko globaali sähköntuotanto ja -jakelu vaatii huomattavaa kasvattamista tekoälyä varten samaan aikaan kun lisäsähköä tarvitaan myös liikenteeseen ja teräkseen. Kaikkeen ei riitä joten mikä näistä kolmesta voidaan jättää huomioimatta? Nyt Suomessa tehtiin valinta että terästä ei sähköistetä ja annettiin luvat uusille konesaleilla jonka johdosta SSAB puskee hiiltä taivaalle viel ainakin 10 vuotta. Missä muissa maissa tehdään vastaavia ratkaisuja?
-
@muep hienoa että jaksoit laskea tuon. En usko että yksittäisen kyselyn hiilijalanjälkeä kukaan tällä hetkellä pystyy laskemaan. Kasvu-aloilla tosin useinkin myydään itseään tarkoituksella liian halvalla jotta saadaan markkinaosuutta, jolla voidaan saada lisää sijoittajia. Esim hinnan korotuksista: disney+ hinta on noussut 57% julkaisustaan.
Itseäni huolestuttaa että tekoälyn arvioidaan vievän kymmeniä prosentteja maailman sähkön tuotannosta. Sille voidaan hiilijalanjälki laskea.@aqunt @muep Hiilen lisäksi pitää laskea luontojalanjälki. Datakeskus aiheuttaa maankäytön muutosta ja luontokatoa, ei pelkästään itse keskuksen alueella, vaan myös sähköntuotantoon ja siirtolinjoihin tarvittavilla alueilla. Kasvava sähkönkulutus aiheuttaa lisääntyvää luontokatoa Suomessakin.
Keskusten varavoimahan on fossiilista ja generaattoreita on koekäytettävä säännöllisesti. Käytännössä keskusten laskentatehoa ei siis tuoteta 100 % uusiutuvilla (joilla tosiaan on haittansa niilläkin).
-
@aqunt @muep Hiilen lisäksi pitää laskea luontojalanjälki. Datakeskus aiheuttaa maankäytön muutosta ja luontokatoa, ei pelkästään itse keskuksen alueella, vaan myös sähköntuotantoon ja siirtolinjoihin tarvittavilla alueilla. Kasvava sähkönkulutus aiheuttaa lisääntyvää luontokatoa Suomessakin.
Keskusten varavoimahan on fossiilista ja generaattoreita on koekäytettävä säännöllisesti. Käytännössä keskusten laskentatehoa ei siis tuoteta 100 % uusiutuvilla (joilla tosiaan on haittansa niilläkin).
@kaarne @aqunt toki jos haluaa laskea tarkkaan, niin siinä on monenlaista.
Ongelma minusta tälleen it-häkkyröitä suunnittelevana on, että toisin kuin datakeskustasolla, tietoa yksittäisten palveluiden vaikutusten tarkempaan laskemiseen ei oikein ole saatavilla.
Mutta uskoisin kuitenkin, että rahaliikenteen mukaan ne vaikutukset jyvittämällä ei mene ihan hulvattomasti metsään.
-
@aqunt @muep Hiilen lisäksi pitää laskea luontojalanjälki. Datakeskus aiheuttaa maankäytön muutosta ja luontokatoa, ei pelkästään itse keskuksen alueella, vaan myös sähköntuotantoon ja siirtolinjoihin tarvittavilla alueilla. Kasvava sähkönkulutus aiheuttaa lisääntyvää luontokatoa Suomessakin.
Keskusten varavoimahan on fossiilista ja generaattoreita on koekäytettävä säännöllisesti. Käytännössä keskusten laskentatehoa ei siis tuoteta 100 % uusiutuvilla (joilla tosiaan on haittansa niilläkin).
-
@puhuri @kaarne @aqunt @muep mites biodieselin säilyvyys? Vai onko tää Neste MY kyseessä? Jos mainospuheisiin uskoo niin ilmeisesti ratkaistu säilyvyys ja lisäksi valmistettu “100-prosenttisesti jäte- ja tähderaaka-aineista“ https://www.neste.fi/yrityksille/tuotteet/polttoaineet/neste-my-uusiutuva-diesel
-
@kaarne @aqunt toki jos haluaa laskea tarkkaan, niin siinä on monenlaista.
Ongelma minusta tälleen it-häkkyröitä suunnittelevana on, että toisin kuin datakeskustasolla, tietoa yksittäisten palveluiden vaikutusten tarkempaan laskemiseen ei oikein ole saatavilla.
Mutta uskoisin kuitenkin, että rahaliikenteen mukaan ne vaikutukset jyvittämällä ei mene ihan hulvattomasti metsään.
@muep @kaarne @aqunt pointtina pitäisi olla laskea tarkkaan. Jos keskitytään vain talouskuplassa olevan teknologian kustannuksiin käyttäjille juuri tällä hetkellä, niin siinä ohitetaan aika monta asiaa, esim. se olennainen ympäristö kokonaisuudessaan. Muutenkin ajatus siitä, että hinta määrittelisi ilmastovaikutuksia… Kun ajattelee ruokaa ja liikennettä, ympäristölle haitallisia valintoja pidetään keinotekoisesti alhaalla kuluttajille.
-
@muep @kaarne @aqunt pointtina pitäisi olla laskea tarkkaan. Jos keskitytään vain talouskuplassa olevan teknologian kustannuksiin käyttäjille juuri tällä hetkellä, niin siinä ohitetaan aika monta asiaa, esim. se olennainen ympäristö kokonaisuudessaan. Muutenkin ajatus siitä, että hinta määrittelisi ilmastovaikutuksia… Kun ajattelee ruokaa ja liikennettä, ympäristölle haitallisia valintoja pidetään keinotekoisesti alhaalla kuluttajille.
Eihän hinta tietenkään automaattisesti määrittele niitä vaikutuksia - osa suhteellisen kalliistakin asioista voi olla ympäristöystävällisiä.
Mutta yleensä jos johonkin liiketoimintaan liittyy negatiivisia ympäristövaikutuksia, kuten vaikka luonnonvaraintensiivisiin yleensä liittyy, niin haitoilla on kyllä taipumus skaalautua suunnilleen suhteessa liiketoiminnan kokoon.
En missään nimessä ole tarkempaa laskemista vastaan, mutta itselleni sitä ei arjessa ole saatavilla.
-
Eihän hinta tietenkään automaattisesti määrittele niitä vaikutuksia - osa suhteellisen kalliistakin asioista voi olla ympäristöystävällisiä.
Mutta yleensä jos johonkin liiketoimintaan liittyy negatiivisia ympäristövaikutuksia, kuten vaikka luonnonvaraintensiivisiin yleensä liittyy, niin haitoilla on kyllä taipumus skaalautua suunnilleen suhteessa liiketoiminnan kokoon.
En missään nimessä ole tarkempaa laskemista vastaan, mutta itselleni sitä ei arjessa ole saatavilla.
-
@diiccix @kaarne @aqunt Halpoja ovat koska kaikkia ympäristövaikutuksia ei ole hinnoiteltu mukaan, ja myös koska saavat mittavia tukia yhteiskunnalta. En oikeastaan usko, että esimerkiksi julkisen pilvi-infrankaan hintoihin kaikkea on hinnoiteltu, mutta olettaisin että yhteiskunnan tuki niille on esimerkiksi maataloustukia pienempi.
Mutta esimerkiksi tehotuotetun lihankin osalta on vaikutuksissa iso ero sen suhteen, kulutetaanko sitä vähän vai paljon, ja tämä korreloi vahvasti hintaan.
-
@diiccix @kaarne @aqunt Halpoja ovat koska kaikkia ympäristövaikutuksia ei ole hinnoiteltu mukaan, ja myös koska saavat mittavia tukia yhteiskunnalta. En oikeastaan usko, että esimerkiksi julkisen pilvi-infrankaan hintoihin kaikkea on hinnoiteltu, mutta olettaisin että yhteiskunnan tuki niille on esimerkiksi maataloustukia pienempi.
Mutta esimerkiksi tehotuotetun lihankin osalta on vaikutuksissa iso ero sen suhteen, kulutetaanko sitä vähän vai paljon, ja tämä korreloi vahvasti hintaan.
@muep @kaarne @aqunt todellisia ympäristövaikutuksia ei hinnoitella mukaan, jos ei tarvitse, se ei ole liiketoiminnalle kannattavaa. Kaikki negatiiviset ympäristövaikutukset kun ei tuotannossakaan aivan välittömästi näy kuluina. Puiden hakkaamiselle on tietty hinta, mutta mikä se hinta lopulta on avohakkuun jälkeen? Eläinteollisuudesta tulee kaikenlaisia päästöjä, joille ei ns. voi mitään, mutta ne silti vaikuttavat ympäristöön, vaikkei juuri niiden tuottamiseen erikseen kulu rahaa.
-
@puhuri @kaarne @aqunt @muep mites biodieselin säilyvyys? Vai onko tää Neste MY kyseessä? Jos mainospuheisiin uskoo niin ilmeisesti ratkaistu säilyvyys ja lisäksi valmistettu “100-prosenttisesti jäte- ja tähderaaka-aineista“ https://www.neste.fi/yrityksille/tuotteet/polttoaineet/neste-my-uusiutuva-diesel
Biodieselin alkuperä ei tullut puheeksi.
Tosin arvelen kyseisen datakeskuksen energiakulujen olevan varsin pieni osuus sieltä myytävästä lisäarvosta, joten on "varaa" tehdä asiat kirkasotsaisesti verrattuna "halpaa vps- ja gpu-tuntihotellia SaaS-tarjontaan" vaihtoehtoon.
@karppinen @kaarne @aqunt @muep -
@muep @kaarne @aqunt todellisia ympäristövaikutuksia ei hinnoitella mukaan, jos ei tarvitse, se ei ole liiketoiminnalle kannattavaa. Kaikki negatiiviset ympäristövaikutukset kun ei tuotannossakaan aivan välittömästi näy kuluina. Puiden hakkaamiselle on tietty hinta, mutta mikä se hinta lopulta on avohakkuun jälkeen? Eläinteollisuudesta tulee kaikenlaisia päästöjä, joille ei ns. voi mitään, mutta ne silti vaikuttavat ympäristöön, vaikkei juuri niiden tuottamiseen erikseen kulu rahaa.
@diiccix @muep @aqunt Niin, Suomeen ja muuallekin tarvittaisiin se maankäytön muutosmaksu tai todellista haittaa vastaava luontohaittavero. Niin kauan kuin haitan aiheuttaminen ei maksa mitään, perseily jatkuu. Maankäytön muutoksen lisäksi pitää laskea hinta myös heijastevaikutuksille: esim. sähkösyöpön datakeskuksen vaikutuksiin kuuluu lintukuolemat ja hyönteisten väheneminen tuulivoimala-alueilla.
-
@muep @kaarne @aqunt todellisia ympäristövaikutuksia ei hinnoitella mukaan, jos ei tarvitse, se ei ole liiketoiminnalle kannattavaa. Kaikki negatiiviset ympäristövaikutukset kun ei tuotannossakaan aivan välittömästi näy kuluina. Puiden hakkaamiselle on tietty hinta, mutta mikä se hinta lopulta on avohakkuun jälkeen? Eläinteollisuudesta tulee kaikenlaisia päästöjä, joille ei ns. voi mitään, mutta ne silti vaikuttavat ympäristöön, vaikkei juuri niiden tuottamiseen erikseen kulu rahaa.
@diiccix @kaarne @aqunt olen mielestäni ihan suhteellisen hyvin tietoinen, että moni ympäristövaikutus on hinnoittelematta ja olisi syytä hinnoitella.
Itse en ole maankäytön suunnittelija enkä poliitikko, katson asiaa siitä kulmasta mihin voin vaikuttaa. Tässä minusta on aika selvä, että pienempi määrä käyttöä liittyy suoraan pienempään ympäristökuormaan.
Jotta voi tehdä mielekkäitä tulkintoja siitä, mikä it-infran käyttö on pientä tai suurta, tarvitsee olla joku mittari.
-
@puhuri @aqunt @muep Palmuöljyhän on yleisesti ottaen biodieselin tärkeimpiä raaka-aineita, ja sen tuotanto ei ole kestävää missään vaan kiihdyttää sekä metsäkatoa että ilmastonmuutosta. Jos biodieseliin mainostetaan käytettävän elintarviketuotannon jätettä, saa olla tosi tarkkana, sisältääkö tää myös palmuöljyn tuotannossa syntyvää jätettä.
-
@diiccix @kaarne @aqunt olen mielestäni ihan suhteellisen hyvin tietoinen, että moni ympäristövaikutus on hinnoittelematta ja olisi syytä hinnoitella.
Itse en ole maankäytön suunnittelija enkä poliitikko, katson asiaa siitä kulmasta mihin voin vaikuttaa. Tässä minusta on aika selvä, että pienempi määrä käyttöä liittyy suoraan pienempään ympäristökuormaan.
Jotta voi tehdä mielekkäitä tulkintoja siitä, mikä it-infran käyttö on pientä tai suurta, tarvitsee olla joku mittari.
@muep @diiccix @aqunt Nythän Suomessa on juuri julkaistu työkaluja luontojalanjäljen laskentaan. Helppoa sekään ei ole, ja laskennassa on aina omat kommervenkkinsä – hiilijalanjälkilaskentaa tehdessä tuli nähtyä, miten scope 3 -päästöjen rajauksilla laskennassa voidaan vaikuttaa lopputulokseen huomattavasti. Mutta laskentatyökaluja täytyy silti yrittää kehittää kaikkiin ympäristöhaittoihin ja -hyötyihin.
-
13/13 Tässä ei nyt ollut pointtina, etteikö tekoälyvehkeille ympäristövaikutuksia olisi. Ihan varmasti on. Mutta näihin perustuvassa kritiikissä kannattaa minusta huomioida toimintaan liittyvien vaikutusten mittakaava.
Itse olen generatiivisen tekoälyn suhteen akuutimmin huolissani yhteiskunnallisista ja sosiaalisista vaikutuksita, kuin ympäristöön liittyvistä.
Ja näin ihan makuasiana pidän pääsääntöisesti kokonaan tekoälyllä tehtyjä juttuja - esim kuvituskuvina - joka tapauksessa mauttomina.
@muep Tällaiset laskelmat on aina mielenkiintoisia. Ja asiaa voisi lähestyä myös toisesta suunnasta.
Gartner arvio joku kk sitten, et 2030 dadacenterit vie sähköä 980 TWh ja siitä 44% on kielimallien tarpeisiin. Tämä olisi 431 200 000 MWh ja jos MWh keskihinta olis vaikka 70€ ja tekoälyllä käyttäjiä 6 Mrd niin kustannus olisi noin 5 euroa käyttäjää kohti joka tunti pelkälle energian hinnalle.
-
@muep Tällaiset laskelmat on aina mielenkiintoisia. Ja asiaa voisi lähestyä myös toisesta suunnasta.
Gartner arvio joku kk sitten, et 2030 dadacenterit vie sähköä 980 TWh ja siitä 44% on kielimallien tarpeisiin. Tämä olisi 431 200 000 MWh ja jos MWh keskihinta olis vaikka 70€ ja tekoälyllä käyttäjiä 6 Mrd niin kustannus olisi noin 5 euroa käyttäjää kohti joka tunti pelkälle energian hinnalle.
@muep Ja saman Gartnerin jutun mukaan 2025 kielimallien sähköntarve on 93TWh jonka kustannus olis samalla kaavalla taas 6mrd käyttäjällä käyttäjää kohti noin euron tunnissa. Eli pakkohan tässä mun laskelmassa on jonkun kustava ja tosi pahasti, kun toi ero on niin valtava. Ei kukaan yksityinen maksa 25€ päivä näiden mallien käytöstä.
-
@muep Ja saman Gartnerin jutun mukaan 2025 kielimallien sähköntarve on 93TWh jonka kustannus olis samalla kaavalla taas 6mrd käyttäjällä käyttäjää kohti noin euron tunnissa. Eli pakkohan tässä mun laskelmassa on jonkun kustava ja tosi pahasti, kun toi ero on niin valtava. Ei kukaan yksityinen maksa 25€ päivä näiden mallien käytöstä.
@mve yksi tekijä voisi olla, että noissa rajapintojen ja tuotteistetumpien palveluiden loppukäyttäjien laskuissa ei ehkä tällä hetkellä näy valtavasti uusien mallien koulutus, mikä siihen valmiin mallin ajamiseen verrattuna aika energiaintensiivistä.
Nythän siellä on kuitenkin sitä sijoittajien rahaa sisässä pipona, ja sillä sitten koetetaan tuottaa kaikenlaista semmoista minkä odotetaan tuottavan vasta myöhemmin, kun se on ensin kehitetty valmiiksi.
Ei välttämättä selitä koko eroa
-
@muep Ja saman Gartnerin jutun mukaan 2025 kielimallien sähköntarve on 93TWh jonka kustannus olis samalla kaavalla taas 6mrd käyttäjällä käyttäjää kohti noin euron tunnissa. Eli pakkohan tässä mun laskelmassa on jonkun kustava ja tosi pahasti, kun toi ero on niin valtava. Ei kukaan yksityinen maksa 25€ päivä näiden mallien käytöstä.
@mve tuommoista kymmenien eurojen päivähintaakin olen kuullut joidenkin maksavan ainakin hetkittäin, mutta toki se on aika erikoistapaus että niin käy. Systeeminlaajuisesti keskimääräinen rahavirta per käyttäjä on varmasti paljon, paljon alempi
-
@mve tuommoista kymmenien eurojen päivähintaakin olen kuullut joidenkin maksavan ainakin hetkittäin, mutta toki se on aika erikoistapaus että niin käy. Systeeminlaajuisesti keskimääräinen rahavirta per käyttäjä on varmasti paljon, paljon alempi
@muep Ja sekin pitäis huomioida, noissa mun laskuissa on vaan energian hinta. Ei sähkön siirtoa, veroja, dadakeskuksen rakentamista, tarvittavia laitteita, työntekijöiden palkkoja, mallien koulutuksen kuluja jne.
Ne pitää myös saada laskutettua asiakkailta ja mä en saa tuota yhtälöä millään päässäni kannattavaksi. Sijoittajat tulee vielä menettämään tän takia satoja miljardeja rahaa lähivuosina.
